Kolkutukseeni nopeasti, mutta kierrellen ja kaarrellen vastannut rehtori kirjoitti vastauksessaan eilen, että opettajan sijaisuuteen riittää luokanopettajan pätevyys!
Olisiko näin?
Kaikki opetusalan rekrytointi-ilmoitukset eivät kyllä tue tätä väitettä. Jo haastatteluun pääsemiseksi vaaditaan melkoista ansiolistaa, mutta usein edes kilometrin pitkä sellainen ja kymmenien vuosien yliopisto/ammattiopinnot eivät vielä alkuunkaan riitä.
Asia selviää viimeistään viranhaltijapäätöksien liiteselostuksista, jossa eritellään sijaisuuteen valittavan huippuyksilön erinomaista cv:tä ja varasijalle valitun työyhteisöön sopivaa persoonallisuutta.
Erikoista, että kyseessä saattaa silti olla vain rehtorin tai jonkun muun vakiopettajan mukava "kummilapsiopettaja".
Toisaalta kyseeseen tulee myös skv eli säännöllisesti ketjutettu virkatehtävä. Toimenpide, millä keväisin nöyrytetään kokenutta opetusalan pätkätyöläistä. Suurin osa keväisin "auki" ilmoitetuista viroista ovat tällaisia "työnnä sormesi vesilasiin ja ota se vikkelään pois sieltä, olethan korvaamaton"-tehtäviä.
Rekrytointi-ilmoituksen tehtävä tuntuu toisinaan olevan tarkoitukseltaan jopa johtaa suorastaan harhaan viatonta kasvatushemmoa, joka etsii tietään onneen tietämättä, että paikka oli jo kaksi vuotta sitten muille varattu.
Paljon on kyllä myös niitä näitä rekrytointi-ilmoituksia, joissa ei sanota mitään. Se on järkevää, kun halutaan yrittää rajata hakuja niihin, jotka uskaltavat kehua itseään puhelimitse uskottavasti, mutta kummalla tavalla epäonnistuvat siinä. Heillä ei nimittäin ole kokemusta henkilöstä puhelimen toisessa päässä eli työkokemus ko. koulusta puuttuu. Kutsua haastatteluun tai työpaikkaa ei silloin satavarmasti tule.
Ihmeellistä, että näihinkin kasvottomiin ja kuivalta byrokratialta maistuviin ilmoituksiin löytyy usein kolminumeroinen luku hakijoita. Suurin osa hakijoista varmasti tuntee sielussaan aina tämän saman epämiellyttävän epätoivoisuuden liikahduksen vastatessaan turhaan näihin kymmeniin ja kymmeniin ilmoituksiin rekry.fi-sivustolla. Parasta, jos olisi vain tunteeton kasvatushakurobotti, mutta koska olet korkeasti koulutettu lintumies, niin pahimmassa tapauksessa sinua odottaa kelan päiväraha tai laiton jatko-opiskelu ilman rahaa tai joku vapaaehtoistyö, jolla pidät ammattitaitoasi muistissa.
Yhdessä blogitekstissäni nostin esille seuraavanlaisen rekryn:
Etsimme joukkoomme joustavaa ja innostunutta luokanopettajaa, joka on perehtynyt ruotsinkielen ja musiikin opetukseen. Säestystaidon luemme eduksi. Lisäksi hänellä tulisi olla hyvät ICT-valmiudet sekä kokemusta alkuopetuksesta.
Vaikka suoritin virkamiesruotsini osittain laulattamalla opinnäytedemossani Sommaren är kort-midikaraokekappaletta ja vaikka opetushallitus ruotsin pedagogeja kai alakouluun nyt sitten vaatiikin, niin tällaisia työnhaun kriteereitä täyttäviä henkilöitä ei varmasti ole monta! En ole varma, mutta epäilen, että kyseessä on taas täsmähaku, joka on ehkä suunnattu jollekin mielitietylle. Tai sitten on arvattu, ettei sellaista monitaituria mistään tähän hätään löydy, jolloin voidaan perusteellisesti palkata se "sopivin".
Kun luin tuota hakua ensimmäisen kerran, minulle tuli jopa vainoharhainen tunne, itsekeskeinen korkeakoulutettu työnhakijapersoona kun olen, että varsinkin minut täsmärajattiin ko. haulla pois niistä hakijoista, jotka ovat perehtyneet musiikinopetukseen koulun lähikenttävyöhykkeellä.
Näin ei kuulemma asia kuitenkaan ollut, kuten ko. ilmoituksen laatija minulle eilen kirjoituksestani närkästyneenä soitti ja ilmoitti.
Mutta mitä minä perusteelliselle riittämättömyyden tunteelleni mahdan? Eihän minua kutsuttu viime vuonnakaan haastatteluun, kun vastaava paikka oli taas avoinna, vaikka olen ollut töissä ko. koulussa. Jännä nähdä miten käy keväällä 2015!
Se, että jollain ihmeen kaupalla pääsisit luokanopettajan sijaiseksi jonnekin ja että äkkiä menestyisit tässä yllättävän sijaistehtävässä kollegiaalisen sopusointuisesti olisi erittäin tarpeellinen, tosin yhä melko epätodennäköinen rekrytoitumisesi mittari. Voi näet olla, ettet tule näkemään sitä vakituisen työn vihreää aurinkoa. Se peittyy siitehomepölyyn ja jostainhan täytyy säästää, kun ryhmät suurenee ja opettajat haluaa pidenpää työuraa. Sillä poikamme viaton, muista aina liikenteessä tämä:
Olisit myös mielellään kuin sukulainen tai hyvä sisar ja pitäisit leipäläpesi kiinni!
Nollatoleranssi myös - älä tekisit mitään inhimmillistä virhettä!
Kunnioittaisit myös aina "besserwisser" sivistysveljeäsi!
Hän tietää miten homekoulussa virat hoidetaan omaan pussiin!
Olisit myös yhtä autonominen kuin Karjalan Tasavalta!
Muistaisit myös, että oppilaasi ovat yhtä kuin pedagogiset taitosi jo
ruhtinaallisen kolmen(3) päivän sijaisuuden jälkeen!
Olisit myös joustava ja innostunut!
Hymyilisit myös, niin pienet keijutkin sinua kohta tottelisivat!
Kesäheipat laittaisit myös "selkääntaputtajille" kassajonossa!
Var så god och njuta också av era semester!
Olisiko näin?
Kaikki opetusalan rekrytointi-ilmoitukset eivät kyllä tue tätä väitettä. Jo haastatteluun pääsemiseksi vaaditaan melkoista ansiolistaa, mutta usein edes kilometrin pitkä sellainen ja kymmenien vuosien yliopisto/ammattiopinnot eivät vielä alkuunkaan riitä.
Asia selviää viimeistään viranhaltijapäätöksien liiteselostuksista, jossa eritellään sijaisuuteen valittavan huippuyksilön erinomaista cv:tä ja varasijalle valitun työyhteisöön sopivaa persoonallisuutta.
Erikoista, että kyseessä saattaa silti olla vain rehtorin tai jonkun muun vakiopettajan mukava "kummilapsiopettaja".
Toisaalta kyseeseen tulee myös skv eli säännöllisesti ketjutettu virkatehtävä. Toimenpide, millä keväisin nöyrytetään kokenutta opetusalan pätkätyöläistä. Suurin osa keväisin "auki" ilmoitetuista viroista ovat tällaisia "työnnä sormesi vesilasiin ja ota se vikkelään pois sieltä, olethan korvaamaton"-tehtäviä.
Rekrytointi-ilmoituksen tehtävä tuntuu toisinaan olevan tarkoitukseltaan jopa johtaa suorastaan harhaan viatonta kasvatushemmoa, joka etsii tietään onneen tietämättä, että paikka oli jo kaksi vuotta sitten muille varattu.
Paljon on kyllä myös niitä näitä rekrytointi-ilmoituksia, joissa ei sanota mitään. Se on järkevää, kun halutaan yrittää rajata hakuja niihin, jotka uskaltavat kehua itseään puhelimitse uskottavasti, mutta kummalla tavalla epäonnistuvat siinä. Heillä ei nimittäin ole kokemusta henkilöstä puhelimen toisessa päässä eli työkokemus ko. koulusta puuttuu. Kutsua haastatteluun tai työpaikkaa ei silloin satavarmasti tule.
Ihmeellistä, että näihinkin kasvottomiin ja kuivalta byrokratialta maistuviin ilmoituksiin löytyy usein kolminumeroinen luku hakijoita. Suurin osa hakijoista varmasti tuntee sielussaan aina tämän saman epämiellyttävän epätoivoisuuden liikahduksen vastatessaan turhaan näihin kymmeniin ja kymmeniin ilmoituksiin rekry.fi-sivustolla. Parasta, jos olisi vain tunteeton kasvatushakurobotti, mutta koska olet korkeasti koulutettu lintumies, niin pahimmassa tapauksessa sinua odottaa kelan päiväraha tai laiton jatko-opiskelu ilman rahaa tai joku vapaaehtoistyö, jolla pidät ammattitaitoasi muistissa.
Yhdessä blogitekstissäni nostin esille seuraavanlaisen rekryn:
Etsimme joukkoomme joustavaa ja innostunutta luokanopettajaa, joka on perehtynyt ruotsinkielen ja musiikin opetukseen. Säestystaidon luemme eduksi. Lisäksi hänellä tulisi olla hyvät ICT-valmiudet sekä kokemusta alkuopetuksesta.
Vaikka suoritin virkamiesruotsini osittain laulattamalla opinnäytedemossani Sommaren är kort-midikaraokekappaletta ja vaikka opetushallitus ruotsin pedagogeja kai alakouluun nyt sitten vaatiikin, niin tällaisia työnhaun kriteereitä täyttäviä henkilöitä ei varmasti ole monta! En ole varma, mutta epäilen, että kyseessä on taas täsmähaku, joka on ehkä suunnattu jollekin mielitietylle. Tai sitten on arvattu, ettei sellaista monitaituria mistään tähän hätään löydy, jolloin voidaan perusteellisesti palkata se "sopivin".
Kun luin tuota hakua ensimmäisen kerran, minulle tuli jopa vainoharhainen tunne, itsekeskeinen korkeakoulutettu työnhakijapersoona kun olen, että varsinkin minut täsmärajattiin ko. haulla pois niistä hakijoista, jotka ovat perehtyneet musiikinopetukseen koulun lähikenttävyöhykkeellä.
Näin ei kuulemma asia kuitenkaan ollut, kuten ko. ilmoituksen laatija minulle eilen kirjoituksestani närkästyneenä soitti ja ilmoitti.
Mutta mitä minä perusteelliselle riittämättömyyden tunteelleni mahdan? Eihän minua kutsuttu viime vuonnakaan haastatteluun, kun vastaava paikka oli taas avoinna, vaikka olen ollut töissä ko. koulussa. Jännä nähdä miten käy keväällä 2015!
Se, että jollain ihmeen kaupalla pääsisit luokanopettajan sijaiseksi jonnekin ja että äkkiä menestyisit tässä yllättävän sijaistehtävässä kollegiaalisen sopusointuisesti olisi erittäin tarpeellinen, tosin yhä melko epätodennäköinen rekrytoitumisesi mittari. Voi näet olla, ettet tule näkemään sitä vakituisen työn vihreää aurinkoa. Se peittyy siitehomepölyyn ja jostainhan täytyy säästää, kun ryhmät suurenee ja opettajat haluaa pidenpää työuraa. Sillä poikamme viaton, muista aina liikenteessä tämä:
Olisit myös mielellään kuin sukulainen tai hyvä sisar ja pitäisit leipäläpesi kiinni!
Nollatoleranssi myös - älä tekisit mitään inhimmillistä virhettä!
Kunnioittaisit myös aina "besserwisser" sivistysveljeäsi!
Hän tietää miten homekoulussa virat hoidetaan omaan pussiin!
Olisit myös yhtä autonominen kuin Karjalan Tasavalta!
Muistaisit myös, että oppilaasi ovat yhtä kuin pedagogiset taitosi jo
ruhtinaallisen kolmen(3) päivän sijaisuuden jälkeen!
Olisit myös joustava ja innostunut!
Hymyilisit myös, niin pienet keijutkin sinua kohta tottelisivat!
Kesäheipat laittaisit myös "selkääntaputtajille" kassajonossa!
Var så god och njuta också av era semester!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti