keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Tyhjyys tiivistyy

Mitäköhän työnhakuklubi pitää sisällään? En ole koskaan ollut vakinaisessa työssä, joten minulla on runsaasti kokemusta työnhausta. Jos tämänhetkinen työttömyysprosentti pitää paikkansa, niin työkykyisistä suomalaisista vain yksi kymmenestä on vailla työtä! Paljon on niitä, jotka eivät ole elämänsä aikana joutuneet hakemaan työtä monta kertaa. He eivät voi olla asiantuntijoita töiden hakemisesta
Kun nyt itse olen kouluttautunut opettajaksi, niin on loogista, että etsin sen alan töitä! Mutta mitä sitten tehdään, kun työtä ei alalla ole tarjolla? On esimerkiksi hölmöä kouluttautua hakemaan opettajan virkaa, joka ei ole omaa erikoistumisalaasi. Minä olen aiemmissa blogeissani tuonut esille epäkohtia, joita esimerkiksi opettajien sijaisrekrytointiin liittyy.
Olen kuitenkin jälkeenpäin tullut siihen tulokseen, että kokeneen työttömäksi jääneen opettajan ei kannata hakea sijaisuuksia, sillä ne ovat enemmänkin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tärkeä polku opettajan ammattiin. Sitäpaitsi sijaisopettajuus ei ole ammatti. Näin ollen, kun olen jo sijaisuuteni suorittanut, alaa kokenut ja nähnyt, niin tässä työllisyystilanteessa ei kannata! Eri asia on, jos opettajista olisi todella pula. Silloin opettajan työhön työllistymiseksi ei tarvitsisi edes muodollista pätevyyttä. Voi olla, että se aika on lopullisesti historiaa Suomessa.
Tulee väistämättäkin sellainen ajatus mieleen, että oli virhe kouluttautua opettajaksi. Silkkaa ajan hukkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti