tag:blogger.com,1999:blog-32664616771423869402024-03-05T07:32:36.346+02:00Karkeasti koulutettu kolkuttaaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.comBlogger32125tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-67048300308680285912018-04-16T14:27:00.001+03:002018-04-16T14:27:59.880+03:00Työllistämisen käsittämätön vaikeus<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9Hc6wucCXdYJeKxZe_DdZQk4Cq5w2zg7FjKQ0u-3oJtFRiJhCYX84kr0NfNZk0KmJFgM-yICp7CWBiwJHdvNExAyYaEn-r-3Ewff-wGGAFAxim5LvhOzo2iyTOwQwKNHm3s2NyHRkWfvH/s1600/WP_20170404_11_11_33_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9Hc6wucCXdYJeKxZe_DdZQk4Cq5w2zg7FjKQ0u-3oJtFRiJhCYX84kr0NfNZk0KmJFgM-yICp7CWBiwJHdvNExAyYaEn-r-3Ewff-wGGAFAxim5LvhOzo2iyTOwQwKNHm3s2NyHRkWfvH/s320/WP_20170404_11_11_33_Pro.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Työpaikka on nykypäivän työttömälle kuin rakkauden kokemus kristillisen romantiikan aikakautena. Kaikki siitä puhuivat ja sitä arvostivat, mutta kukaan ei ollut sitä kokenut tai nähnyt. Nykypäivän pitkäaikaistyötön on tänään samassa välikädessä työnhakunsa suhteen. Kaikki puhuvat työpulasta, mutta työpaikkaan pääsyn edessä on järjetön kafkamainen muuri. </span></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Miksi töihin pääseminen on vaikeaa työvoimapulaa kärsivässä maassa? Palkkatyöhön pääsemiseen yhtenä elämisen edellytyksenä ei luulisi olevan mikään erikoinen asia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Paljon on puhetta puhumisen vuoksi. Keskustelua, josta ei seuraa mitään konkreettista. Yhä useammin tästä keskustelusta seuraa vain ristiriitoja, pilkkaa ja ivaa. On selvää, että ongelmaa ei voi poistaa pienillä lakimuutoksilla. Vika on syvemmällä yhteiskunnassamme. </span></div>
<div style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Omassa työnhaussa törmäsin kipeästi opetusalan rekrytoinnin harhaiseen maailmaan. Opetusalalla ei ole ainakaan työvoimapulaa, kun opettajan sijaisuuksia hakee pahimmillaan yli 200 ihmistä. Rehtorit ovat lakisääteisesti velvoitettuja ilmoittamaan määräaikaisia työpaikkoja avoimeksi ja siitä seuraa vain itkua ja hampaiden kiristystä, kun joku joutuu hakemaan työpaikkaansa yhä uudestaan ja uudestaan. Rehtori ja koulusihteeri parka joutuu puolestaan käsittelemään satoja hakemuksia ja vastaamaan lähes jokaiseen:“Sinua ei tällä kertaa valittu”. Ainoa lohtu työnhakijan kannalta on se, ettei ole ainoa, joka kohtaa rekrytoinnin tylyn kouran. </span></div>
<div style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left;">
<br /></div>
<div style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left;">
<span style="background-color: transparent; color: black; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-style: normal; font-variant: normal; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Työvoimapulan kohdalla puhutaan usein myös kohtaanto-ongelmasta. Samalla ammattipätevyyden tarjoamisesta on tullut vuokratyöfirmoille ja koulutusaloille bisnesmahdollisuus. Alan vaihtaminen ja uuden ammatin oppiminen ei kuitenkaan voi tapahtua nopeasti sormia napsauttelemalla. Kyse on yksilön omasta motivaatiosta, ajasta ja energiasta. Itse olen sitä mieltä, että monen alan töitä olisi mahdollista oppia töitä tekemällä. Uuden työntekijän palkkaavan yrittäjän täytyy joka tapauksessa perehdyttää työntekijä uuteen työhönsä oli uusi työntekijä sitten kuinka pätevä tahansa. </span></div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-33795151487523473372017-05-24T14:15:00.004+03:002017-05-24T14:15:56.186+03:00Digitalisaatio musiikissa ja pedagogiassa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/3V7wWemZ_cs/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/3V7wWemZ_cs?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Digitalisaatio on maaginen termi kuvaamaan viimeaikasta kehitystä myös kotikaupungissani Äänekoskella. Paikallisessa ammattikoulussa(!) on tietokonesuunnittelijan johdolla tehty massiivinen mallinnos Äänekosken kaupungista käyttäen hyväksi Minecraft 3D rakennuspalikkaohjelmaa.<br />
Kyseinen ohjelma tuli minullekin tutuksi jo muutama vuosi sitten oppilaitteni välityksellä. Kuuluisista musiikkivideoista oli tehty versioita kyseisellä palikkaohjelmalla ja ne olivat lähes yhtä katsottuja kuin alkuperäiset videot eli siis miljoonia katselukertoja!<br />
<br />
Nykyaikaiselle tietokoneelle ei ole edes ongelma samaan aikaan pyörittää HD-tasoista<br />
videokuvaa. Sen
takia nykyajan alakoululainen voi leikkiessään virtuaalisessa
maailmassa kuunnella samalla lempimusiikkiaan ja jopa keskustella
mikrofonin välityksellä ystävänsä kanssa suunnittelemassaan kotikadun
avaruuspuistossa. Ja sitähän se tulevaisuuden työnteko sitten onkin! Toivottavasti ei kuitenkaan lähiopetus! Parhaat kasvatukselliset ideat liittyen opetukseen tai opetusvälineisiin tulevat monesti oppilailta. Opettajan on aivan turhaa yrittää väkisin tarjota omaa musiikkihistorian tietämystä tai mieltymyksiä pedagogiseksi perustaksi musiikinopetukseen. Tietysti retroasennekaan ei ole aina pahitteeksi. Sopivalla hetkellä jopa vanha kunnon koulumusiikki voi toimia. Ovathan esim. erillaiset analogiset laitteet tulleet jälleen muotiin musiikinkin tekemisessä.<br />
<br />
Pedagogiikassakaan mitään ei voi väittää täysin uudeksi ilmiöksi. Yhteistoiminnallinen ilmiöhin perustuva ratkaisukeskinen pedagogiakaan ei mikään uusi juttu. Se on lähtöisin Yhdysvalloista 60-luvun hippien ideologiasta. Kouluhan voidaan nähdä kommuunina, jossa aikuiset ovat vähemmistönä! Ilmiöpohjainen pedagogia, josta nykyään kovasti kasvatusfilosofiassa toitotetaan on ennemminkin retroa kuin digiä!<br />
<br />
Itse tutustuin digitaalisuuteen jo 80-luvulla, jolloin kosketinsoittimien väliseen kommunikointiin kehitettiin MIDI eli musiikillisten instrumenttien välinen yhteyskieli. Vähän myöhemmin 1989 tulin minäkin hankkineeksi tietokoneen toteuttamaan musiikillisia fantasioitani kyseisen midin avulla. Kykemällä midi-johdolla pari "multitimbral kiipparia" ulottuvillani oli moniääninen digitaalinen orkesteri. Tietokone vaikutti kätevältä vehkeeltä tallentamaan omaa soittoani nauhattomasti.<br />
Kun vanhaan tyyliin c-kasetille tai moniraiturille tallensi omaa musisointia, niin tärkein osa siitä tuntui katoavan analogisen nauhan kohinaan ja huonoon signaalitasoon. Se mitä sormillani sain koskettimilla aikaiseksi siirtyi maagisen täsmällisesti sen aikaisen tietokoneen levyasemaan. Tietokone tuntui myös kätevältä musikaalisten nuotinnosten tekemiseen. Se oli kuitenkin harhaan johtavaa.<br />
<br />
Tosiasiassa MIDI on pilkottua todellisuutta niinkuin kaikki digitaalinen informaatio. "Saatana jakaa kaiken kahtia", sanoisi Laestadius. Nuo pilkotut palaset ovat vain nykyään erittäin pieniä, jopa elektronin mittaisia eli kvanttitasolla mennään. Tänä päivänä minulla on käytössä kolme mäkkiä ja yksi läppäri/pc, jotka ovat miljoona kertaa tehokkaampia kuin silloinen omistamani 80-luvun lopun AtariST-tietokone. Ne ovat sen verran tehokkaita, että paljastavat niin laulajan kuin soittajankin tekniset puutteet, mitä tulee rytmeihin, sävelten kestoihin tai kosketukseen. Se välillä myös vähentää soiton ja laulun innostusta ja masentaa. Vanhoissa 80-luvun tallentimissa midisoittimen soitto sen sijaan kuullosti aina täsmälliseltä, koska tietokone oli aivan liian hidas tallentamaan ääntä näytemuodossa. Tietokone tallensi soittoani jakaen 786:n osaan per tahti. Jos tempo oli hidas, pystyi helposti kuulemaan kvantisoinnin vaikutuksen soittoni rytmiin. Sormen painoni sävelen kohdalla taas riippui siitä laitoinko tuon kvantisoinnin ulottumaan myös kosketusvoimakkuuteen. Kun se oli päällä, niin soitto kuullosti tosi tasaiselta kuin suoraan pianonsoiton oppikirjasta opetellulta. Jos kvantisointi oli pois päältä soiton voimakkuudessa oli selvästi kuultavia pompsahduksia, jotka häritsivät sitä enemmän, mitä enemmän kyseistä soiton kohtaa tuli kuunneltua.<br />
<br />
Koneet eivät tehneet ihmistä onnelliseksi silloin ja tuskin tekee nytkään, vaikka retro on tullut viime vuosina vahvasti myös musiikkiteknologiaan. Oskilaattorit ja 70-luvun analogiset härpäkkeet ovat jo vallanneet Keski-Euroopan. Kohta Suomessakin ostellaan ja näperellään seinän kokoisia modulaarisia soittimia keillä siihen varaa on! Ja jos ei ole varaa ostaa alkuperäistä laitetta, voi rakennella oskilaattoreista omanlaisensa seinän! En itse ole kuitenkaan lähtenyt sille tielle, koska tykkään melodiasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggo3YM2cokMs6TzWpLERcM8ZMRsGAknWKSGnZshgQWvpsYFtsJrfyirZMUT1n8so4sOAiy3GLEagagl6LI5G72SUuYftLEFcr2PMfpKPlAvzhFyhqnzx6FseJK-HdMQUVv5al3zJJXAyQo/s1600/modular.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="194" data-original-width="259" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggo3YM2cokMs6TzWpLERcM8ZMRsGAknWKSGnZshgQWvpsYFtsJrfyirZMUT1n8so4sOAiy3GLEagagl6LI5G72SUuYftLEFcr2PMfpKPlAvzhFyhqnzx6FseJK-HdMQUVv5al3zJJXAyQo/s400/modular.jpeg" width="400" /></a></div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-57179254380031334822017-05-16T18:07:00.001+03:002017-05-16T18:07:57.509+03:00Miksi kokemattomampi henkilö kutsuttiin haastatteluun, mutta minua ei? – hakurobotit työttömien asialle!!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzyl-75zFEpi30DfTZD1CUr1eG05ohLQm_xh72uuYBrZ8gNxgfsFYUHgfGNtGHeP-GWhRWm8Qph5kRxHuRKnvPnHzYA0OOWA6XyNCueETXdrxFg8aMNhw_PMHNZfrzcX6SwF9wI4kSfIzE/s1600/Na%25CC%2588ytto%25CC%2588kuva+2017-05-16+kello+17.20.08.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzyl-75zFEpi30DfTZD1CUr1eG05ohLQm_xh72uuYBrZ8gNxgfsFYUHgfGNtGHeP-GWhRWm8Qph5kRxHuRKnvPnHzYA0OOWA6XyNCueETXdrxFg8aMNhw_PMHNZfrzcX6SwF9wI4kSfIzE/s1600/Na%25CC%2588ytto%25CC%2588kuva+2017-05-16+kello+17.20.08.png" /></a></div>
<br />
Minulle on tullut parin viikon aikana lähes joka päivä näitä valintapäätöksiä, joista käy
ilmi, kuka on tehtävään valittu. Kun minulle tulee sähköpostiin tällainen päätös, niin tiedän varsin hyvin, että minut on sivuutettu. Miksi ylipäätään haluan, että päätös postitetaan minulle? Koska minua kiinnostaa, kuinka monta hakijaa haki kyseisiä paikkoja ja keitä oli paikkaa hakemassa. Minua kiinnostaa myös ketkä pääsivät haastatteluun ja millä perusteella.<br />
<br />
Mutta, mutta! Yhdessäkään saamassani päätöksessä ei ole ollut haastatteluprosessista sanaakaan. Yhdessä päätöksessä on
jopa laitettu varasijalle valittu henkilö, mutta ainoassakaan ei ole
lueteltu, ketkä on valittu haastatteluun ja millä perusteella. Yhtään
miestä ei ole ollut vielä valittujen joukossa. Nimien perusteella
valitut ovat olleet nuoria naisia. Valitsija taas on ollut useimmin koulun rehtori ja mies.<br />
<br />
Minulla on idea koskien hakurobotteja, jotka lajittelevat työhakemuksia! Miksei niitä voisi koodata myös vastaamaan jokaiselle hakijalle syitä, mitkä pudottivat haun pois kärkisijoilta? Jos syy olisi esim. ikärasismi, niin kyseinen ohjelma voisi myös automaattisesti kysyä hakijalta, että haluaako tämä lähettää oikauspyynnön valinnasta. Jos ja kun hakija painaa ok, niin valitus sujahtaa välittömästi viranomaiselle esim. sivistyslautakunnalle. Sama homma, jos rekrytoija valitsee haastatteluun tilastollisesti kokemattomampia hakijoita, kun kyseinen hakija. Hakija voi taas halutessaan painaa ok!-nappia ja valitus: "Miksi kokemattomampi henkilö kutsuttiin haastatteluun, mutta minua ei?" sujahtaa ao. viranomaiselle.<br />
<br />
Oikeastaan rekrytoijalle pitäisi olla oma ohjelma, joka tarkastelee rekrytoijan valintaprosessin mielekkyyttä ja ylipäätään sitä aikaa, jota hän viettää hakulomakkeiden parissa. Tässä hakuohjelmassa voisi olla kohta, jossa rekrytoija eli tässä tapauksessa rehtori piupaut välittää virkamiesten rekrytointia koskevista lakisäädöksistä.<br />
<br />
Mutta kun on kiire ja kesäloma painaa päälle! Jaksaa jaksaa.<br />
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-70130856311194133042017-05-11T12:35:00.003+03:002017-05-11T12:35:38.452+03:00"Te menette vain suihkuun!", meille sanottiin.<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg71O7ML5jPccTV2XwxQj2hpI-Wl97GI27Bal_retexZq7O2zk9iY38FWYOqs5NyEIkkx-TBmfEiE7-Ah6M9XscUtzILmRBnJDuga0wX8ikS7iYVw7CbN-hy-i6f0oxXDAbAgjIMJ6nSEsQ/s1600/suihkuun.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg71O7ML5jPccTV2XwxQj2hpI-Wl97GI27Bal_retexZq7O2zk9iY38FWYOqs5NyEIkkx-TBmfEiE7-Ah6M9XscUtzILmRBnJDuga0wX8ikS7iYVw7CbN-hy-i6f0oxXDAbAgjIMJ6nSEsQ/s320/suihkuun.jpeg" width="320" /></a></div>
Pitäsiköhän ryhtyä diileriksi? Huumediilereilläkin tuntuu olevan nykypäivänä enemmän kavereita kuin työttömillä. Parhaimmat diilerit eivät itse käytä huumeita. Usein tällaiset diilerit ovat korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa ja valmiiksi rikkaita. Joten huumediilailu taitaa jäädä persaukiselta työttömältä väliin. En kyllä ryhdy lobbaamaankaan, saati sponsoroimaan osaamistani ilmaiseksi. <br />
<br />
Sotea, kikyä ja palkatonta työtä lobataan täyttä vauhtia. Suomesta halutaan tehdä tuottava sijoituskohde, jotta isot eläkkeet saataisiin maksettua. Työttömyys ei ole loppujen lopuksi ole ollenkaan ongelma. Päinvastoin. Työttömät ovat elintärkeä reservi rikkaiden eläkeläisten palveluihin tulevaisuuden Suomessa. Ehkä jo piankin saamme kuulla tuon härskin kuulutuksen työttömien perään. Suomi tarvitsee sinua, rakas laiskamato!<br />
<br />
Ahneus on freudilaisesti tulkittuna anaalinen fiksaatio. Raha on ikäänkuin sisäisen lapsemme kakkaa, jonka työstäminen tuntuu nautinnolta. Sen pidätteleminenkin tuntuu hyvältä kuin myös varastoiminen. Periaatteessa valtakin voi ilmentää anaalista fiksaatiota. Mitä hyötyä vallasta oikeastaan on sen käyttäjälle? Saa osakseen naisen/miehen rakkautta? Voi taata lapsilleen ja sukulaisilleen turvattua tulevaisuutta, ellei sitten ole liian fiksoitunut valtaansa. Silloin jälkeläiset ja sukulaisetkin jäävät nuolemaan näppejään.<br />
<br />
Valta elävöittää, sanotaan. "Te menette vain suihkuun", sanottiin juutalaisille 40-luvun Saksassa. Juutalaiset eivät nousseet vastaan, koska valta elävöittää myös kohteensa eli vallan alistamat. Se on meihin rakennettu järjenvastainen geneettinen mekanismi. Ihminen on pohjimmiltaan irrationaalinen olento. Eiväthän työttömätkään voi muuta kuin valittaa yksinäisyyttään kuten minä kolumnissani.<br />
<br />
Kuka tai ketkä meitä/heitä työttömiä sitten puolustaisi? Miksi kiltisti alistumme huonompaan kohteluun? Moni asia voi kuitenkin muuttua, jos tästä mennään vielä huonompaan suuntaan. Myös arvottomuuden tunne voi kääntyä yhteiskuntarauhaa vastaan. Pahin jakolinja yhteiskunnassamme sijaitsee hyvin toimeen tulevien palkkaa saavien ja työttömien välillä.<br />
<br />
Tuloerot ammoittavat myös samassa kohtassa.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-82575795205140007332017-05-10T15:36:00.003+03:002017-05-10T16:48:56.354+03:00Luokanopettajahan ei voi hoitaa lapsia – ja muita kohtaanto-ongelmia<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 297px; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; width: 332px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjij2Z546zwnDJoz7P7su8DMbJhRUdI5oKsr9098QPi6VTxEGOx83aw1H9WjyX_9gU2yFyn2fQzMtn-rvhwXQgFTWmPe2xu4cnqayi4ND5V90Mdsr2L1mMA-coXPEcpi_qNheAqyXsH8LAn/s1600/Joripappa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjij2Z546zwnDJoz7P7su8DMbJhRUdI5oKsr9098QPi6VTxEGOx83aw1H9WjyX_9gU2yFyn2fQzMtn-rvhwXQgFTWmPe2xu4cnqayi4ND5V90Mdsr2L1mMA-coXPEcpi_qNheAqyXsH8LAn/s320/Joripappa.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joripappa paapomispuuhissa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<span style="font-size: small;"> T</span>ulipa käväistyä taas TE-toimiston sivustolla. Ihan silkasta viikottaisesta uteliaisuudesta. Tein tavanomaisen avoimien työpaikkojen haun, jossa katsoin kaikki Äänekosken auki olevat työpaikat. Luin toissa päivänä paikallislehdestä, että pikkukaupungissamme on tämä valitettava kohtaanto ongelma. Työpaikkoihin ei löydy oikeanlaista tekijää, vaikka työttömyys on Äänekoskella seutukunnan kovinta eli reippaasti yli 10%. Avoimia työpaikkoja oli Äänekoskella kaiken kaikkiaan 63 kappaletta.<br />
Ensin tietysti vilkaisen oman opetusalan työpaikat. Mutta ei taaskaan minulle mitään. Paitsi tietysti verenpaineen ja sykkeen kohoamista, kun huomaan termit UE, HI ja YH samassa yläkoulun aineenopettajan rekrytoinnissa. Eli nyt etsitään henkilöä, joka yksissä ruumiissa ja aivoissa omaa uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettamisen taidon. Näin ei tarvittaisi kuin yksi ihminen kolmea eri tehtävää hoitamaan. Voi ilmetä taas kerran yhteiskuntamme painajainen nro 1 eli kohtaanto-ongelma, kun sellaista huippuammattilaista ei löydy. Tai sitten kyseinen renessanssinero on jo koulun haavissa. Epäilen jälkimmäistä koplausta.<br />
Sitten on tämä lähes jokakeväinen teknisen työn opettajan avoin paikka. Mikä siinä on, että vuodesta toiseen ei löydy tehtävään pätevää henkilöä. Olen suorittanut teknisen työn pom-opinnot(!!!) ja osaan opettaa teknistä työtä alakoulun tarpeisiin, mutta yläkoulun opettamisessa tulee ainakin minun taidoille seinä vastaan, varsinkin jos pitää noudattaa teknisen työn opetussuunnitelmaa. Olen kyllä huomannut alalla toimiessani, että yläkoulujen teknisen työn oppilasaines on melko marginaalista. Hyvä, jos se linnunpönttö saadaan tehtyä eli ops on aika ylimitoitettu. Pitäisiköhän säälistä hakea tätäkin paikkaa?<br />
Lisäksi on aina nämä erityisopettajien avoimet paikat. Nyt olisi tarjolla erityisluokan opettajan ja erityisopettajan paikka. Erityisluokkiahan ei pitäisi enää edes olla, koska koulun pitäisi olla tasavertainen kaikille ja erityisopettaja voisi olla samassa tilassa luokanopettajan ja/tai aineenopettajan kanssa. Voisi jopa hyödyntää samanaikaisopetusta. Mutta nykyajan perusopettaja ei voi sietää erityisoppilaita luokissaan, vaikka huippuosaaja onkin. Siitähän on esimerkkejä päivittäin suomalaisoppilaiden etevyydestä. Jos erityisopettajan hommaan rekrytoidaan epätarkasti muodollista vaillinnaisuutta ilmentävä opetushenkilö, niin kansakuntamme mainehan siitä entisestään kärsiin. Mitään uuttahan ei voi kokeilla, vaikka ilmiö-opetuksesta puhutaankin. Ilmiö on kai sekin , että vanhat opettajat jatkavat uusituissa tiloissaan ja kouluissaan hautaan saakka. Huippuammattilaisuus vaatii veronsa. Kukapa muu näistä oppilaista huolehtisikaan ellei olisi näitä moniala-huippuammattilaisia.<br />
Minulle riittäisi kyllä kymmenenkin viikkotuntia itseni elättämiseen.<br />
Mutta se on ilmeisen itsekkäässä ja ahneessa koulussamme mahdotonta. En voi edes toimia kouluavustajana tai lastenhoitajana. Koska koulutukseni ei ole oikea. Taaksepäin ei paluuta. Olen kasvatustieteen maisterina, musiikin aineopettajana ja luokanopettajana liian korkeasti koulutettu ja vanha. Pappakin vielä.<br />
Kuukausi takaperin laitoin kuntarekryyn olevani käytettävissä kaikenlaisiin sijaisuuksiin myös lastetarhanopetuksessa ja lastenhoidossa, kun sellainenkin ilmoitus löytyi TE-sivustolla . Kertaakaan ei ole puhelin sieltä päin soinut. Itse asiassa pienten lasten hoitaminen olisi minulle hyvää oppia, jos vielä pääsen joskus takaisin esim. koulutustani vastaavaan luokanopettajan työhön. Siitähän on jo 20 vuotta aikaa, kun omat lapset olivat päiväkoti-ikäisiä!<br />
Olen huomannut satoja kuntarekryn nettilomakkeita täytettyäni, että se on silkka ajanhukkaa, koska ei niitä kukaan lue. Ilmeisesti rehtoreilla, koulutoimenjohtajilla ynnämuilla johtohenkilöillä on niin armoton kiire tai sitten lajittelurobotti on taas mennyt epäkuntoon. Epäilen jälkimmäistä. Sen sijaan työttömät ovat aktivoituneet ainakin Helsingissä. Tarinoita työttömyydestä eli netti/blogisivu workless, not worthless<a href="https://worklessnotworthless.wordpress.com/"> https://worklessnotworthless.wordpress.com/</a> julkaisi tänään yhden kirjoittamani blogitekstin. </div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-71397942298550722042017-05-03T21:39:00.001+03:002017-05-03T21:44:10.402+03:00Työttömyyden teoriaa ja käytäntöä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqEknqYZbtpcgZ0XsDYTJbq9xuU86zZhTPhAoMWoP5MtdORAfDelB1XlQSJiAT2z-o2bgs9rpuPP1fwj4KwOvmfzZLSexaBZPv4oNsUYwksH8Gi4O8KCN41WfzaFImHpMoevnuzC18zCEW/s1600/Freud+ja+kissa.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqEknqYZbtpcgZ0XsDYTJbq9xuU86zZhTPhAoMWoP5MtdORAfDelB1XlQSJiAT2z-o2bgs9rpuPP1fwj4KwOvmfzZLSexaBZPv4oNsUYwksH8Gi4O8KCN41WfzaFImHpMoevnuzC18zCEW/s320/Freud+ja+kissa.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
Itävaltalainen psykoanalyysin kehittäjä ja kirjailija Sigmund Freud (1856-1939) piti työntekoa viettienergian sublimointina. Säännöllisesti työssä oleminen ja työn tekeminen on pohjimmiltaan työntekijän viettien toteuttamista. Freud ymmärsi seksuaalisuuden ja sen tarjoaman sukupuolisen energian purkautumiskohteet varsin laajasti. Kaiken ratkaisevin asia tässä on juuri se, kuinka hyvin yksilö pystyy sublimoimaan eli muokkaamaan ja kohdistamaan kaiken sukupuolisen ja fylogeneettisen energian, mikä hänelle on suotu mielekkääseen, yhteiskuntakelpoiseen toimintaan yhteisössään ja elämässään.<br />
<br />
Työntekoon kykeneminen on tässä hyvin keskeinen tekijä. Sitä kautta ihminen – yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan. On syytä muistaa, että työ on hyvin laaja käsite. Sanotaanhan esimerkiksi, että leikki on lapsen työtä. Taiteen tekeminen, musiikin soittaminen, liikunta ja monta lukematonta muuta toiminnan muotoa on myös työtä ja aiemmin mainitsemani subliminaation tulosta. Työllä ei myöskään ole välttämättä mitään kytkentää rahaan. Työ on tavallaan jo itsessään palkka.<br />
<br />
Kaksikymmentä vuotta sitten oli elämässäni varsin vaikea vaihe. Olin toipumassa isosta leikkauksesta. En ollut varma elänkö enää kauan, vaikka leikkaus onnistuikin hyvin. Opiskeluni keskeytyi juuri, kun olin päättänyt valmistua nopeaan tahtiin samalla töitä tehden. Myös työtilaisuudet vähenivät, kun olin monta kuukautta "pelistä poissa". Lopulta ajauduin työttömyyden kautta opiskelemaan uutta alaa. En lopulta kokenut viestintäalaa omakseni, vaikka jonkinlaisen paperinkin sieltä sain.<br />
<br />
Näiden opintojen jälkeen löysin itseni jälleen opettajan työstä. Olinhan tehnyt musiikinopettajan töitä lähinnä kansalais- ja työväenopistoissa jo 19-vuotiaasta lähtien. Kollegat suosittelivat minulle kasvatusalan opintoja. Töitä kuulemma riittäisi. Muutama vuosi tuosta ja olinkin kasvatustieteen maisteri musiikinopetuksessa ja luokanopetuksessa. Oli pakko päästä heti töihin ja olinha minä tehnyt keikka- ja opetushommia koko ajan opiskelujen lomassa, mutta nyt halusin heti uutta ammattia vastaavia töitä itselleni. Lopulta löysin opettajan paikan etelästä. Olisin saanut myös vakituisen työpaikan nuoruuteni maisemista! Mutta jotenkin olin juurtunut Keski-Suomeen maisemaan ja ihmisiin.<br />
<br />
Välillä toki mietin miten paljon elämäni olisi muuttunut, jos olisin palannut kotikonnuille. Ilmeisesti ainakin töitä olisin saanut tehdä eläkeikään asti. Nyt tilanne näyttää huonommalta. Vaikuttaa siltä, että ainakin urani opettajana on takanapäin. Minua odottavat lähinnä yhteiskunnan 9 € kuntoustyöt. Soittaa ja laulaa saan niin paljon kuin jaksan. Siitä ei juuri rahaa tai eläkettä kerry. Saanpa ainakin viettiergiaa sublimoitua, koska urkuja on tullut tänäänkin soitettua tuntitolkulla.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-90836489914038913202017-02-20T18:13:00.002+02:002017-02-20T18:27:00.537+02:00Meikäbalalaikka työnhaussa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Pieni liiketila asemakadun ja vapaudenkadun kulmassa on tupaten täynnä. Arffman Consultingin tiloihin oli hankittu hienot ergonomiset tuolit ja arviolta 15 punaista tyynytuolia. Niitä tyynyjä aamun valmentajat viskelevät yleisön ja itsensä tieltä pois. Kohtaa seuraa tilaisuuden avaus ja valmentajien esittelyt ja varmaan nimenhuuto myöhemmin. Valmentajat kertovat itsestään. Tavallisia vertaisemmoja, jotka olivat tehneet monenlaisia hommia. Toinen heistä ollut esimerkiksi koulussa sijaisena ja tutkintojakin suoritettu amk:ssa. Myös teatteria ja draamakasvatusta on harrastettu. Toinenkin valmentajista on ollut kulttuurialan tehtävissä. Myös työttömyys on kuulemma heille molemmille tuttua. Työttömyys vaikuttaa olevan ihan normaali ilmiö Jyväskylässä! Sisään lappaa lisää ihmisiä. Lapsiperhe. Nuori klanipää repaleiset farkut jalassa tekee tilaa vanhemmalle mieshenkilölle. Sama mies pyysi kohteliaasti anteeksi myöhästymistään ovensuussa. <br />
Nimenhuuto. Napsuttelen hermostuneesti sormiani. Minun vuoro tulee vasta vähän ajan kuluttua, koska M on aakkosissa keskivaiheilla. Mäenpää, se töihin. Mä en pääse töihin. Naureskelen mielessäni. Huomaakohan vieressä istuva työnhakija hermostuneisuuteni? En oikeastaan halua töihin! Haluaisin eläkkeelle tai, että ansiosidonnainen korvaus jatkuisi elämän loppuun asti. Nythän on se vaara, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus evätään meikäbalalaikalta, koska en halua hakea näitä "avonaisia" opettajanpaikkoja. Oikeastaan en oikeastaan edes haluaisi takaisin kouluun nykynuorten kiusattavaksi. Ongelmani opettajantyössäni on ollut ilmeisen sama kuin isälläni, kun tämä opetti aikoinaan puusepäntyötä jossain koulussa yhden lukukauden. Hän ei saanut jatkaa hommassa, kun kuulemma kaveerasi liikaa oppilaiden kanssa. Minullakin on ollut tapana "laskeutua" liikaa oppilaiden tasolle. Ryhmän johtaminen häirityy helposti ja on lopulta vaikea olla myös tasapuolinen oppilaiden kesken. En kyllä täysin usko demokratiaankaan. Onko tämä yhteiskunta muka demokraattinen, kun näin paljon on Jyväskylässäkin työttömiä ja ihmisiä, jotka odottelevat vain ihania eläkepäiviä jossain lämpimässä? Niin minäkin.<br />
Kun olen yli 30-vuotias, minun täytyy valita työnhakuklubin avajaisistunnon lisäksi 1-2 teemaluentoa viikon aikana. Jos olisin alle 30-vuotias, niin pitäisi valita vähintään kolme teemaluentoa. Valitsen kaikille läsnäolijoille jaetun lukujärjestyksen perusteella yrittäjäwebbiseminaarin. Sen voi suorittaa kotona tietokoneen äärellä torstaiaamupäivällä.<br />
Sitten pitää kirjautua Arffman Consultingin Jobcenter-sivustolle, jossa tehdään työnhakusuunnitelma. Olen tehnyt sellaisen TE-toimiston Oma asiointi-sivulla. Ihmettelen puoleen ääneen, miksi tällainen päällekkäisyys, mutta aivan sama minulle, voin tehdä sen uudelleen, mikäli mobiilivarmenne käy Jobcenteriin kirjautumiseen. Valmentaja vastaa ihmettelyyni, että voin copypastella siirtää TE-sivuille kirjoittamani tekstin Jobcenterin sivulle.<br />
Käyn jonottamassa kahvit ahtaassa käytävätilassa. Naureskellaan muiden jonottajien kanssa niitä näitä. Yksi tuttukin on jonottamassa kahvia. Hän neuvoo minulle kahviautomatin nappulan painamisessa. Se ei olekaan hipaisunäppäin, vaikka siltä vaikuttaa. Juon kahvin mustana, koska ei ole maitoa.<br />
Muutaman minuutin edestakaiskävelyn liiketilan L-muotoisella käytävällä jälkeen jonotan keskustelua valmentajan kanssa. Joudunko mahdollisesti sitoutumaan yrityksen perustamiseen, kun valitsin teemakseni yrittämisen? Vaimoni on yrittäjä ja en halua perheeseen toista yrittäjää. Valmentaja naureskelee, että hänellä on sama "vika". Hänen miehensä on yrittäjä ja teemaluentoon osallistuminen ei hänen mielestään sitouta minua yrityksen perustamiseen.<br />
Eri asia on uskonko häntä.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-91163735745179111362017-02-15T14:38:00.002+02:002017-02-15T14:40:24.529+02:00Tyhjyys tiivistyy<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3Jnwsp8vfL3FwQaIyqL3weIzxpEXqXFHH1CmmZz50oi_b1FgJ2FWTlNWzU5_NB0k8UX9RJUbtMroBjtJ-3l6JXVTxvpK-Sq4mDbjJVlCcPTJVFlBzNlXgz3yUYc2pkrjf0_z5IriuZL87/s1600/WP_20170129_14_02_30_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3Jnwsp8vfL3FwQaIyqL3weIzxpEXqXFHH1CmmZz50oi_b1FgJ2FWTlNWzU5_NB0k8UX9RJUbtMroBjtJ-3l6JXVTxvpK-Sq4mDbjJVlCcPTJVFlBzNlXgz3yUYc2pkrjf0_z5IriuZL87/s320/WP_20170129_14_02_30_Pro.jpg" width="320" /></a></div>
Mitäköhän työnhakuklubi pitää sisällään? En ole koskaan ollut vakinaisessa työssä, joten minulla on runsaasti kokemusta työnhausta. Jos tämänhetkinen työttömyysprosentti pitää paikkansa, niin työkykyisistä suomalaisista vain yksi kymmenestä on vailla työtä! Paljon on niitä, jotka eivät ole elämänsä aikana joutuneet hakemaan työtä monta kertaa. He eivät voi olla asiantuntijoita töiden hakemisesta <br />
Kun nyt itse olen kouluttautunut opettajaksi, niin on loogista, että etsin sen alan töitä! Mutta mitä sitten tehdään, kun työtä ei alalla ole tarjolla? On esimerkiksi hölmöä kouluttautua hakemaan opettajan virkaa, joka ei ole omaa erikoistumisalaasi. Minä olen aiemmissa blogeissani tuonut esille epäkohtia, joita esimerkiksi opettajien sijaisrekrytointiin liittyy.<br />
Olen kuitenkin jälkeenpäin tullut siihen tulokseen, että kokeneen työttömäksi jääneen opettajan ei kannata hakea sijaisuuksia, sillä ne ovat enemmänkin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tärkeä polku opettajan ammattiin. Sitäpaitsi sijaisopettajuus ei ole ammatti. Näin ollen, kun olen jo sijaisuuteni suorittanut, alaa kokenut ja nähnyt, niin tässä työllisyystilanteessa ei kannata! Eri asia on, jos opettajista olisi todella pula. Silloin opettajan työhön työllistymiseksi ei tarvitsisi edes muodollista pätevyyttä. Voi olla, että se aika on lopullisesti historiaa Suomessa.<br />
Tulee väistämättäkin sellainen ajatus mieleen, että oli virhe kouluttautua opettajaksi. Silkkaa ajan hukkaa.<br />
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-59468953023901996432017-02-09T11:23:00.000+02:002017-02-09T11:23:01.835+02:00Työnhakusuunnittelijanomi lähikuvassa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Blogini on ollut valitettavasti tauolla. Olen ollut jälleen työtön yli puoli vuotta ja sen seuraukset mielenterveydelleni alkavat jo selvästi näkyä. Katkeruus ja ihmisviha kalvaa. Kohde tuijottaa minua yhä useammin peilistä. Haluaisin tehdä kovasti jotain päästäkseni jälleen kunnolla työn syrjään kiinni. Kaikesta huolimatta koen olevani varsin toimintakuntoinen. Olen lopettanut itsetuhoisen ray:n palvelujen käyttämisen. En käytä lainkaan alkoholia. Harrastan liikuntaa noin 12 tuntia viikossa: koripalloa, lentistä, kävelyä ja uintia. Päivisin soitan paljon urkuja, pianoa ja haitaria. Käyn myös osapäivätöissä keskiviikkoiltaisin. Toimin kuoronjohtajana kansalaisopistossa. Kuoron valmennus pitää sisällään monenlaista hommaa. Pitää tehdä sovituksia, suunnitella konserttikokonaisuuksia ja hoitaa kaikenlaista suhdetoimintaa kuorotoimintaan liittyen. Esiintymistilaisuuksia, säestäjiä ja juontajia pitää metsästellä ja niin edelleen. Niin ja on mulla se tanssibändikin, mutta keikkoja on vähän niin ja näin. Siitä hommasta saatavat tulot menevät 500 prosenttisesti auton ylläpitoon. Audini on romu. Pitäs ovet hitsata ja vaikka mitä, jos sen haluaa pitää liikenteessä. Vaimo sanoo, että pitäs ostaa uusi. Ja millä rahalla? Kuoron "opettamisesta" saan alle kolmesataa kuussa. Kesällä ei mitään. Juu saan ansiopäivärahaa vielä, mutta kuinka kauan. Se meinaan riippuu myös aktiivisuudestani työmarkkinoilla. Eilen minulle soitti joku tyovoimavirkailija. Puhuimme puolisen tuntia ja tämä patisti minut työnhakukurssille, kun sanoin sille painokkaasti, ettei minun kannata hakea Jyväskylän normaalikoulun luokanopettaja/opettajanohjaajan virkaa. Mielenkiintoista nähdä mitä tuo kurssi pitää sisällään. Hauska on myös tutustua muihin alan ihmisiin eli työnhakusuunnittelijanomeihin. Ajattelin myös blogissani seurata kyseistä prosessia. </div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-79194246456265874452016-08-06T14:32:00.000+03:002016-08-06T14:32:17.589+03:00En saisi ajatella...<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Minun pitäisi olla iloinen niiden puolesta, jotka ovat onnistuneet saamaan vakituisen työpaikan alalta, johon minutkin on koulutettu. Minun pitäisi olla onnellinen niiden puolesta, jotka eivät ole joutuneet koskaan kokemaan työttömyyttä ja nyt lomansa jälkeen jatkavat vakituisessa työssään. Pitäisi olla iloinen, kun joku innoissaan kertoo vuosiloman jälkeen odottavansa jälleen kerran kiihkeästi työnsä uusia haasteita. Pitäisi olla iloinen, kun joku nauttii ammattinsa hedelmistä ja sanoo: ”Minulla on ihana työpaikka!” <br />Minä en saisi ajatella, että ihminen kertoessaan työnsä ihanuudesta vain leuhkii sillä tosiasialla, että hänellä on työpaikka ja status! <br />Minulla ei ole syytä kyseenalaistaa tuota vilpitöntä iloa sarkastisilla sanoilla tai kateuden katkeruudella! Se, että jollain on ihana työ, viestii myös minulle mahdollisuudesta tuohon toimeentulon onneen ja sosiaalisuuden jatkuvuuteen omalla alallani. Sillä eihän elämässä toimeentulo ole kilpailua? Jokaiselle on kyllä paikka jossain! Minuakin tarvitaan tässä maailmassa! Ehkä oven takana minua odottaa vakituinen työ? <br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-46303428798438413392015-06-25T15:09:00.002+03:002015-06-25T15:09:39.790+03:00Miksi kateus ja syyllisyys kalvaa?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Olen kai joskus kirjoittanut olevani kateellinen naisille ja miehille, joilla on aidosti vakituinen työpaikka lomineen päivineen ja etuineen. He voivat ostaa upouuden Audin. He voivat lomailla säännöllisesti Espanjan aurinkorannoilla. Heillä on pelit ja vehkeet kesämökeillään. He voivat julistaa facebookissa henkilökohtaisen elämänsä onnistumisista!<br />
<br />
Juu, syytä omaan epäonnistumiseen työuran luomisessa voi etsiä henkilökohtaisen menneisyyteni yhteiskunnallisesta välinpitämättömyydestä.<br />
<br />
Mutta oikeastaan en ole ollut välinpitämätön!? <br />
<br />
Perehdyin Marxin teorioihin jo nuorena varsinkin ystäväni ja isäni keskustelujen välityksellä. Paras ystäväni jopa luki Marxin Pääoman kannesta kanteen ja siitähän riitti puhumista. Kun vanhempani luona välillä tulee käytyä, niin isäni vieläkin muistaa nostaa esiin kohtia Marxin ja Engelsin kasaantumisteorian käytännön seurauksia nykyaikana. Nehän on selvästi jo kaikkien nähtävillä ja varsinkin, kun laittaa nenälleen globaalit lasit.<br />
<br />
Kolmasosa maailman ihmisissä elää slummien köyhyydessä!!!<br />
<br />
Globaalisti ajatellen me kuulumme kiistatta hyväosaisiin, olimme sitten työttömiä tai emme, maksamme velkamme tai emme maksa?!<br />
<br />
Mitä järkeä on tuottaa kalliita tavaroita ja palveluita ulkomaille, jos ihmisillä ei ole varaa niitä kehitysmaissa kuluttaa? Meillä eurooppalaisilla on jo kaikkea, mutta lisää pitäisi vielä kuluttaa ja ostaa, vaikka töitä ei olisi.<br />
<br />
Olemme tulleet siihen pisteeseen, että elintason lasku saattaisi jopa parantaa elämämme laatua! Miksi emme anna elintason rauhassa laskea!? Onko kirjoitukseni otsikossa esiintyvä kateus menestyviä kuluttajia ja virkamiehiä kohtaan vain erikoinen esimerkki siitä, miksi elämämme laatu ei voi nousta.<br />
<br />
En tarvitse oikeastaan enää mitään ihme upouutta Audia, Martineita (arvostettu kitaramerkki), Nord Stage EX 2:sia (kosketinsoitin) ym. sälää. Ei oo ees tilaa sisällä tai pihalla. <br />
<br />
Mikä siinä onkin, kun kulutustavara/mainosyhteiskuntamme toimii alitajunnastani käsin. Näen valveunta haluamistani tavaroista. Haluan sitä, haluan tätä, mutta tyytyväiseksi en tule koskaan. Olen hypnoosissa ja tahtoni on nujerrettu. Olen masentunut ja onneton.<br />
<br />
Nyt sitten on näiden kateuksien ja halujen lisäksi vielä syyllisyyskin, kun taas kerran vien yhden pätkätyöpaikan joltain nuorelta sitä enemmän tarvitsevalta korkeasti koulutetulta.<br />
<br />
Olen oikeastaan sitä mieltä, että pätkätöihin ei pitäisi kenenkään ryhtyä. Se on joko vakipaikka tai ei mitään! Kuinkahan kauan yhteiskuntamme pyörisi, jos kieltäytyisimme kerta kaikkiaan määräaikaisista työsuhteista?<br />
<br />
Sehän olisi vahän niinkuin yleislakko?<br />
<br />
Sopisi laiskoille! </div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-34828897579624216842015-04-29T21:09:00.001+03:002015-04-29T21:09:45.091+03:00Sairastuttavaa touhua<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Iloitse maailma, tänään aloitin taas virallisen työnhaun!<br />
<br />
Työsopimukseni loppuu juhannuksena ja olen taas vapaa agentti epävarmassa ja melko turhauttavassa työmarkkinatilanteessa. Olen nyt tietoisesti kiertänyt nämä mol.fin "etsitään luokanopettajia" haut, koska nämä ensimmäiset "avoimet työpaikat" ovat huijausta isolla hoolla! Niitä työpaikkoja joutuvat hakemaan ja saamaan ne, jotka ovat jo kyseisessä työpaikassa töissä. Sitä sanotaan määräaikaisten sijaisuuksien tai toimien ketjuttamiseksi. Työssä olevat opettajaparat pannaan tällä tavalla ruotuun. Rehtori ja/tai Koulutoimenjohtaja päättää kuka saa minkin luokan opetettavakseen.<br />
<br />
Tietysti vakinaiset opettajat valitsevat parhaat päältä ja kokemattomimmat saavat usein vaikeimmat tapaukset ja huonoimmat työolosuhteet ja luokat. Sillä tavalla johtajat pääsevät myös eroon määräaikaisista apulaisista ja työssäoppijoista, kun nämä vain syövät säästöjä kurinpito-ongelmissaan, jotka näkyvät pian jopa lehtien palstoilla, mutta varsinkin "vanhempien" juoruissa ja tukiopetuksen järjestämisessä.<br />
<br />
Kyse on myös pärstäkertoimesta ja tuttavuudesta eli korruptiosta. Myös syntyperäiset ja mahdolliset entiset oppilaat ovat etusijalla. Esimerkiksi ollessani ensimmäisessä oikeassa luokanopetustyössä jouduin opettamaan väistötiloissa eli parakissa, jossa talvella on kylmä ja keväällä kuuma. Tämän lisäksi luokkani oli traumatisoitunut kuolemantapauksen johdosta ja yksi minulle rakas tuolloisen musiikkiluokkani oppilas koki saman kohtalon kolme vuotta myöhemmin. Mutta hän oli tuolloin jo vakavasti sairas, mutta kuinka valoisa ja musikaalinen persoona hän olikaan kaikesta kivusta ja särystä huolimatta! RIP Oula :( <br />
<br />
Toisessakin luokanopetuspestissäni luokkani pulpetit olivat vuodelta yksi ja kaksi. Vakinaisen opettajien (joista yksi oli muuten opiskelukaverini OKL:ssä) luokissa oli hienot uudet määrämittaiset pulpetit ym. vehkeet. No, ne eivät takaa opetustyön onnistumista ja huonoissa varustuksissa on hyvätkin puolensa. Ei tule suurta vahinkoa, jos vaikka pulpetti leviää kesken tunnin ahkerassa puristuksessa. Sellaistakin on tapahtunut normaalin tunnin aikana luokassani.<br />
<br />
Sitten on tämä luokan sijainti ja sisäilmaongelmat. Jotkut kolleegat olivat varmoja, että allergiat olivat peräisin jostain tietystä kohtaa koulua, jonne ei mistään hinnasta pitänyt eksyä opettamaan. Minunkin terveyttä tarkailtiin. Käsitykseni mukaan työskentelin tuossa kohtalokkaassa luokan sijainnissa. <br />
<br />
Sisäilmaongelmista en ole päässyt nykyisessäkään pestissä. Alle kymmenen vuotta vanha musiikkiluokka, yksi toimintapisteeni, on jo sairastuttanut vakinaisen musiikinopettajan jo monta kertaa. Selkä on tullut kipeäksi ja nuhakuumettakin on ollut. Yhden vuoden olinkin muuten hänen sijaisenaan ja olisin saanut olla vielä puolikkaan lisääkin, mutta sain silloin töitä lähempää :)<br />
<br />
Edellisenkaltaisissa homeolosuhteissa piilee minunkin mahdollisuuteni päästä töihin. Ehkä taas väistötiloihin. Saarijärven musiikkiluokka sijaitsi koulun päädyssä, jonka vieressä oli kaksi tilaa käyttökiellossa ja kylmänä säästösyistä. Siellä työskentelin puoli vuotta.<br />
<br />
Tällä hetkellä tärkein työvälineeni on auto, jonka penkeiltä näkee, että opetan musiikkia ja järjestän tilaisuuksia, jossa tarvitaan äänentoistoa ym. sälää. Kilometrejä kertyy viikossa n. 600-800 kilometriä. Auton penkkien alta tai välistä olen joskus löytänyt pieniä kivoja historian palasia omasta opettajan urastani, jotka kertovat minulle, että olen kenties oikealla alalla.<br />
<br />
Olen kyllä miettinyt viime aikoina siirtymistä hoitoalalle tai eläkkeelle. No, lähes varmana pidän osa-aikaista eläkettä ansiosidonnaisen työttömysturvan muodossa!<br />
<br />
Mutta teen kuten Dylan Thomas sen sanoiksi virkkaa imperatiivin muodossa: "Do not go gentle into that good night!"</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-45498922398773428172014-08-19T14:57:00.000+03:002014-08-19T14:57:19.371+03:00Rakastan sinua Arto, mutta 43 on parempi!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
43 tuntinen työviikko vankistaa Suomen aseman maailman kilpaiukykyisempänä maana. Eläkkeelle siirryttäisiin 78 vuotiaana ja näiden hiljaista tietoa käytettäisiin hyväksi vielä tämän jälkeen netissä. Vanhukset päivittäisivät kokemuksiaan blogeissa ja näin Suomen etumatka kasvaisi. Lisäksi voisi liittää kansan tuottoisuuteen ne, jotka tekevät 50 tuntista viikkoa vapaaehtoisesti ilman kuluja paitsi, että nämä maksaisivat veroja 60 työtunnista 1500 euron kuukausipalkastaan. Eduskunnan työntekijöiden lapset saisivat mahdollisuuden jatkaa vanhempiensa työtä 20 vuoden miettimisajoilla. Heille ei koituisi ongelmia odotusajasta, koska bonukset kirjataan suoraan Danske Bankin tileille, jotka ovat käytettävissä Nato-maissa. Velkaa voitaisiin yhä ottaa, koska demarit mahdollistavat sen uudella puheenjohtajavalinnallaan säännöllisesti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2wAGk3Qe9ERUvvAIGuAvzbKpfWncV3f9VZ6z29ojXYMDIliGojC4VSwPpz4l0Q2wp-VAGCc0SjfgY8Gz0MyWfOC4EE6tTuvO5Pm2Hbn3E9x9MBHfuKWCa7DrSVm20-rX3eRzztaxkCq1E/s1600/240px-Arto_satonen2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2wAGk3Qe9ERUvvAIGuAvzbKpfWncV3f9VZ6z29ojXYMDIliGojC4VSwPpz4l0Q2wp-VAGCc0SjfgY8Gz0MyWfOC4EE6tTuvO5Pm2Hbn3E9x9MBHfuKWCa7DrSVm20-rX3eRzztaxkCq1E/s1600/240px-Arto_satonen2.jpg" height="320" width="213" /></a></div>
Budjetti uudistetaan jokavuosittain saneerauksin. Eläkettä ja työkelakorvausta maksettaisiin joka kuudes päivä 112 euron palvelusetelein. Johtavassa asemassa ja vakinaisten lapset saisivat mahdollisuuden työllistyä sukulaisten kunta-ammatteissa. Näin ollen koulutus olisi turhaa ja Arto Satonen Sastamalasta tyytyväinen oman työnsä jatkajiin ja niihin, jotka historioivat hänen jälkensä kauppaketjun edistäjänä. Suuri ajattelija hän! Maaseutu ei vajoaisi kyyneliin, koska kristilliset muuttaisivat kaupunkiin ilman Jumalaa ja Jeesusta. He jättäisivät Herran sinne , missä syntyy uutta siemenviljaa. Siitä kasvusta pääosin tuotto menisi hallituspuolueiden eturivin jäsenistölle 80% verona. Jumala on näin kertonut oikeistolle. Jeesus tosin pitää myös vähempiosaisten puolta, mutta ei voi ymmärtää homoja. Sitäpaitsi vähempiosaisilla on työviikko ja kuudennen päivän kansalaispalkka ja oikeus maksaa 90% prosentin velka palveluseteleistä, jossa on valtion päämiehen kuva. Päämies ei ole Jumala tai Jeesus. Se on Arto Satonen.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-49332796478060025782014-08-12T12:19:00.000+03:002014-08-12T12:19:18.493+03:00Infra kuntoon!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Nyt ois työtä tiedossa lähempääkin, kun tietäs vaan mistä alottas! Nimittäin, kuulemma biotehdas tulee! Äänekoskelle tarvitaan varmasti selluloosan jalostajia. Selluloosasta voi tehdä mitä vain! Sitä voi jopa käyttää ravintona esim. salaatin osana. Itse ajattelin perustaa biohajoavia kestäviä pakkauksia valmistavan laitoksen. Paljonkohan tehtaan valmistamiseen tarvitaan lainaa? <br />Yksi vaihtoehto on tietysti uuden nelostien suunnittelu ja rakentaminen. Kaltaiselleni "taiteilijalle" sopisi varmaan asfaltin viivojen merkitseminen ja koristelu. Nykyään teihin upotetaan hienoja valoja, kuin myös tien varsille tehdään autoilijoiden ihailtavaksi hienoja taideteoksia. Voisi luonnistua minultakin. Liikenteen meluhaittojen takia pitäisi rakentaa betonista äänivallit, jotka voi maalata esim. biovärein. Multakasoja, joita on kasattu äänivalleiksi voi myös muotoilla lapiolla. En ole kuitenkaan ollut kovin innostunut hiekkalinnojen valmistamisesta, en lumiveistoksistakaan. Lapion heiluttelu olisi kyllä hyväksi kunnolle tietyissä rajoissa! Infra kuntoon uuden tien rakentamisella!<br /><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU-b7dPq5EqVcgXlfgbMyLv2dc0G0MuZQ7e45hVcm8msLW32DkbIKHQkgbcRjT4nGk5Hh_AYWNS69O3rqE2t_RqVkfLs48reO3PMBcX8yisbsRr2qjhZHmlPM6stTKEEzzO8I9qSRYMVnF/s1600/NOKIA+Lumia+800_001130.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU-b7dPq5EqVcgXlfgbMyLv2dc0G0MuZQ7e45hVcm8msLW32DkbIKHQkgbcRjT4nGk5Hh_AYWNS69O3rqE2t_RqVkfLs48reO3PMBcX8yisbsRr2qjhZHmlPM6stTKEEzzO8I9qSRYMVnF/s1600/NOKIA+Lumia+800_001130.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Tulevaisuuden autot kulkevat ilman kuljettajaa. Matkustajat voivat keskittyä maisemien ihailuun, niinpä tienvarsitaideteoksille ja informatiiviselle maisemoinnille on kysyntää. Muodollisesti pätevä opettaja, kun kai vielä olen, voisin ruveta kasvattamaan tulevia koskelaisia tehdastyön huoltotehtäviin. Nykyään monissa hyvissä kouluissa opetetaan koodaamista. Äänekoskellakin olisi syytä ruveta koodailemaan koneita, jotka jalostavat sellua. Koululaiset olisi syytä tutustuttaa selluloosan ja biotekniikan saloihin jo varhaisessa vaiheessa. Selluloosa sopisi käsitykseni mukaan hyvin 3D-tulostimen materiaaliksi! Voisin työllistää itseni myös tulostimien suoramyynnillä kouluihin myyntiesittelijänä. <br />
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-13200587280858121422014-07-29T13:07:00.001+03:002014-07-29T13:07:34.569+03:00Kriitikko kuittaa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Syytän fb:tä ja hellettä! Klikkaukset puhuvat armotonta kieltä! Toisin kuni arvioni, tämän kirjoituksen mottoni lainaan Nietzcheltä: "Kirjoita sydänverelläsi!". Kun vuosi sitten koin sähköisen median vapauden ja riippumattomuuden varsin houkuttelevana mielipiteen kertomisen muotona. Aloin taas kirjoittamaan arvioita. Nytpä kirjoittelen uuteen paperittomaan formaattiin! <br />Palkkana on ilmainen sisäänpääsy konsertteihin. Toisaalta juttujen väsäämisen hintana on arvottomuuden ja syyllisyyden tunne, sekä paikallisen lukijakunnan välinpitämättömyys, ylenkatse tai kaksimielinen selkääntaputtelu: "Sinähän se olet se ulkopuolinen, etelästä muuttanut, ylpeä juippi, joka luulet olevasi meitä yläpuolella!" <br />En voi kieltää, Luojalle kiitos, tunnen olevani vielä 25:n koskelaisvuoden jälkeenkin vahvasti yhä paikallisen "kulttuurin kultapossukerhon" ulkopuolella. En voi kieltää, olen ollut kriittinen ja aiemminkin harjoittanut sydänverihommia enkä ole rajoittunut pelkästää Keski-Suomeen!<br />Muttah! Mehän elämme ihania aikoja! Ihmiset voivat tehdä mitä lystää! Töihin ei tarvitse mennä! Kesäloma on meidän kulttuuriamme varten! Kyllä kulttuurimme kestää 10% työttömyyden! Kahdenkymmenenkin! <br />Me koskelaiset olemme hyviä ja kauniita! Kiitos te, sinä, sinä ja sinä! Olette mahtavia kertakaikkiaan! Me olemme! <br />Sain myös osani tästä ja huomasin löytäneeni myös oman paikkani. Kiitos siitä! <br />Jakakaa heinäkuun parhautta! Tykätkää siitä!<br /><br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-88110613221373420932014-06-26T11:25:00.000+03:002014-06-26T11:25:54.593+03:00Vanhat seikkailut<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Muistan yläasteelta pari hauskaa tyyppiä, joiden unelma oli päästä mahdollisimman pian työttömyyskorvauksen piiriin koulun päätyttyä. Heitä ei kiinnostanut hyvä koulumenestys. Heitä ei kiinnostanut myöskään ahkeroiminen jossain pakkaamossa tai varastossa, saati lastenhoito tai puistojen ruohonleikkuu. Olen kuullut, että toisesta heistä tuli lievästä työn- ja koulu vieroksumisesta huolimatta rikas maansiirtoyrittäjä ja toisesta menestyvä "heavy metal" sarjakuvapiirtäjä. <br /><br />Itse menin ensi kertaa ansiotöihin jo 14-vuotiaana. Yksi hyvä, mutta ujonpuoleinen ystäväni hyvin toimeentulevasta perheestä (isä silloisen IBM:n atk-päällikkö) ei halunnut käyttää enonsa optiota konetarvikepalvelun polkupyörälähettinä Helsingin viiskulmassa, vaan samassa yhteydessä onnekkaasti hommaa tarjottiin minulle. En epäröinyt hetkeäkään ja loppu on ihanaa pullantuoksuista historiaa usva-aamuineen, lounasseteleineen ja merimaisemineen polkupyörän satulassa. Tuntui mahtavalta ajella polkupyörälle edestakaisin pieniä tarvikkeita kuljettaen Helsingin satamaan ja metallialan yrityksiin. Oli myös erikoista rakennella varastoa Helsingin kellaritasolla ja tutustua siellä erääseen viiskulman tataari-mattokauppiaaseen.<br /><br />Myös pari puolen vuoden jaksoa HK:n makkaratehtaalla oli hieno kokemus. Silloisella veromiehenkylän tehtaalla tutustuin monenlaiseen persoonaan, joiden kanssa tuli lähetystä odotellessa keskusteltua. Tuohon aikaan olin intohimoinen keskustelija. Halusin tietää mitä erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ajattelivat kaikista mahdollisista asioista ja ongelmista. Haastoin heitä keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Esimieheni oli mm. sitä mieltä, että 12-vuotias elää elämässään onnellisinta aikaa. Itse olin sitä mieltä, että lapsi on pohjimmiltaan kateellinen vanhempiensa fyysisistä ominaisuuksista ja potee syyllisyyttä vihamielisistä ajatuksista samaa sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan. <br /><br />Tuosta keskusteluista taisin saada idean lauluun "Pienet ihmiset". Näin jälkeenpäin biisin sanoituksessa näkyy myös psykologian ja psykoanalyysin harrastus, joka minulla alkoi Sigmund Freudin suomennettujen kirjojen ahkerana lukemisena jo yläasteella. Freudin lukeminen oli terapeuttista monella tavalla. Patoutuneen seksuaalisuuden saattoi nyt tietoisesti ainakin yrittää kanavoida esim. biisintekoon. Oidipuskompleksin torjumisen ymmärtäminen kulttuurimme perustalla oli monin tavoin ajatustoimintaa ja keskusteluja elävöittävää.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_3NgVv0fByYxZVLq5VOuEp1-mFlSSobDXoVLChH56ahApntAvH80iGff2na495aDtyZCO9ctTb29o2meh4JYuXTQaKwnLUoW2V92_gtKVY0vbBzZTjPWF2E1Y9SnADzZdlzHxcP_d3MAr/s1600/Ihmiset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_3NgVv0fByYxZVLq5VOuEp1-mFlSSobDXoVLChH56ahApntAvH80iGff2na495aDtyZCO9ctTb29o2meh4JYuXTQaKwnLUoW2V92_gtKVY0vbBzZTjPWF2E1Y9SnADzZdlzHxcP_d3MAr/s1600/Ihmiset.jpg" height="265" width="400" /></a></div>
<br /><br />Varhaisaamukantajana toimiessani Jokiniemessä 19-vuotiaana teininä ennen esikoiseni syntymää poiki myös runon, johon tein myös biisin: Unelmien romuttamo. Se kertoo kaksimielisesti muusikon unelmien romuttumisesta, mutta myös urbaanisuuden estetiikasta, postinkantajan jyrkästä ylämäestä ja tiestä, jonka päästä avautuu maisema yhteen Hakkilan romuttamoon. Aamu-usvan keskeltä nousevat lumen peittämät romukasat on unenomainen näky, joka symbolisoi minulle jo tuolloin kultturimme rappiota ja kulutuskeskeisyyttä. Olimme tuolloin tyttöystäväni ja ensimmäisen lapseni äidin kanssa päättäneet muuttaa maalle asumaan, mikä ei ollut kyllä minun unelmani, mutta joustava, kun olin kuten aina :D<br /><br />Hyppäys urbaanisesta estetiikasta maalaisromantiikkaan ei sujunut odotettavalla tavalla. En ollut valmis kovaan maatyöhön, johon biodynaaminen viljely olisi vaatinut. Olin myös yhä musiikista riippuvainen haaveilija. Tosin musiikinopettajan urani alkoi jo tuolloin, kun opetin bändisoittoa paikallisen kansalaisopiston palkkaamana. Itselläni ei olisi ollut kiire mihinkään ja maaseudulla oli toisaalta ihanan rauhallista ja laiskaa, mutta avovaimoni halusikin viljelyn sijaan opiskelemaan Kuopioon. Eipä kulunut kauaa, kun ero tuli parin vuoden sisällä ja pieni kaunis perheeni hajosi taivaan tuuliin. Itsekin lähdin opiskelemaan päästyäni Oriveden opiston musiikkilinjalle. Kävin toki tapaamassa pientä tyttöäni Karttulassa ja hänkin oli ihastuttamassa Oriveden opiston opiskelijakavereitani jo nelivuotiaana tytöntylleröisenä.<br /><br />Oriveden opiston jälkeen päätin palata takaisin Vantaalle ja jatkaa lukio loppuun. Runsaan vuoden ajan asuin ystäväni kanssa Lintuvaaran opiskelija-asunnossa ja työskentelin paikallisessa postissa postinkantajana ja taas kerran polkupyörän satulassa! Sen vuoden kesä oli erittäin lämmin. Hellettä riitti kaksi kuukautta. Myös Helsingin uimarannat tulivat tutuiksi. Mieleen tulee varsinkin yksi yöllinen uimareissu hietsussa, kun lämmintä oli yli 25 astetta vielä aamuyölläkin. <br /><br />Vuoden ajan kävin Käpylän iltalukiota ja valmistuin ylioppilaaksi seuraavana syksynä c:n paperein.<br />Olin vuokrannut pianon opiskelijaboksiimme, joten sitähän tuli aika paljon soiteltua aina, kun päiväunilta ehti ja varsinkin viikonloppuisin. Myös omia biisejä väsäsin lisää neliraitanauhurille monia eri soittimia soittaen. Olin myös tehnyt valokuvaajaystäväni Hannele Pappilan Helsingin Sanomissakin kiiteltyyn lopputyöhön ("Aamu") musiikit. Iltalukion tuntien jälkeen tuli käytyä elokuvakerhossa katsomassa varsinkin rakastamiani ranskalaisia elokuvia. Helsingin legendaarisemmassa elokuvakerhossa esitettiin melkein joka päivä, monta elokuvaa illassa. Joskus tuli katsottua usea "putkeen", kun teema oli kiinnostava ja katsominen jäsenenä halpaa. Sain elää nuoruuttani uudelleen epäonnistuneen maaseutuidyllin jälkeen. Kuitenkin Pohjois-Savon luonto oli jättänyt minuun jonkinlaisen kaipuun takaisin maaseudulle. Pääkaupunkiseudun opinahjot eivät avautuneet minulle…eikun nyt muistan… pääsinhän minä Helsingin yliopistoonkin vuoden päästä! En vain koskaan ottanut opiskelupaikkaa vastaan. <br /><br />Minua odottivat uudet seikkailut Äänekoskella :D<br /><br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-5964483206119425732014-06-10T12:27:00.000+03:002014-06-10T12:27:06.030+03:00Pääsin haastatteluun – minut valittiin!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Pääsinpä taas kerran äitiysloman sijaiseksi! Kirjoitin blogiini jo aiemmin tästä "mahdollisesta" työpaikasta ja siitä, että joudun ajamaan siinä paljon, koska työn tekeminen edellyttää autolla ajamista eessuntaassun pohjoisen Keski-Suomen alueella. <br /><br />Verrattuna luokanopettajan sijaisuuteen omassa asuinkunnassa saamani kyseinen lyhyt työpesti on kannaltani varsin kuluttava "valinta". Saanpa kuitenkin palkkatyötä tehdä vielä vuoden alalla, jonka omasta mielestäni parhaiten taidan. Mielestäni musiikin harrastamisen takaaminen Keski-Suomen syrjäseuduilla kaltaisteni musiikkinomadien avustuksella on ensiarvoisen kannatettava asia. <br /><br />Koen tehtävän kaikista kuluttavista kilometreistä huolimatta tärkeäksi.<br /><br />Tosi asiassa kyseessä ei ollut valinta, sillä muita työllistymisen vaihtoehtoja minulla ei ole. Ei, vaikka monta Keski-Suomen opetusalan työpaikkaa oli juhlallisesti pistetty haettavaksi mol.fi:hin. Nytkin parhaillaankin on yksi Äänekosken paikka haettavana. Siinä pitäisi pystyä opettamaan lapsukaisille musiikkia ja teknistä työtä, mutta ennen muuta pitäisi olla luokanopettaja, jolla on kokemusta (mielellään Äänekoskella?) koulun johtamisesta. Eiköhän semmoinen löydy jo Äänekosken palkkalistoilta (esim. Asemakadulta tai Mämmeltä)? <br /><br />Muutama viikko sitten jutellessani erään rehtorin kanssa blogini mahdollisesta huonosta vaikutuksesta työllistymiseeni kotikunnassani totesin, että en usko elinaikanani saavani virkaa opetusalalta ainakaan täältä Äänekoskelta.<br /><br />Miltei samaan hengenvetoon totesin, että etsin nyt aluksi sijaisuuksia, koska tiedän, että virkaa ei välttämättä saa, vaikka olisi ns. vakituinen toistaiseksi työpaikka opettajana. Ensin pitäisi "saada jalka oven väliin". Tätä strategiaa suositteli minulle myös herra sivistysjohtaja puhelimessa muutama vuosi sitten ollessani samassa tilanteessa etelän opetusvuoden jälkeen.<br /><br />Anteeksi vaan, että hermostuin! Nykyään pystyn suuttumatta hyväksymään tosiasian, että kasvatusalan työtä ei Äänekoskella ole kerta kaikkiaan tarjolla minunlaiselle opettajatyypille. Anteeksi myös vaan, että epäilin alueen koulujen rehtorien valtaa ja taitoja viranhoitopäätöksissä! Heillä on näköjään täysi työ saada jo valitut, samat virkaatekevät suostuteltua terveellisen palkkatyön ääreen!<br /><br />Ehkä jotkut lukijoistani ovat tajunneet, että tämän blogin otsikon "korkeasti koulutettu" on sekin vitsi, sillä opettajan koulutus ei nyt ole kovinkaan korkeaa ja kovaa tiedettä. Harmistutinhan jo okl:ssä jotkut professorit puhuessani opettajan työstä palvelualan ammattina.<br /><br />En kyllä ymmärrä mitä vikaa olisi palvelualan ammatissa? Ehkä se ei olisi niin korkeaa, mutta oppirahat olisi siinäkin kerran maksettava. Ja olisi myös hyvä osata jotain. Hyvinkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGXfvVqIGl6r4A8fKYde7f2WNBQidwFxm71ExR5B1A6Y3gC10zZ3xGw2ZAbmzRDG-XeSFsb26uqO9RK91ZVyPFJx9d_FCmnXe1GI_-kv-EzwC4Z7JVBfgodFvj6DF6mC1nELy2N4YTyjlD/s1600/taidelahja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGXfvVqIGl6r4A8fKYde7f2WNBQidwFxm71ExR5B1A6Y3gC10zZ3xGw2ZAbmzRDG-XeSFsb26uqO9RK91ZVyPFJx9d_FCmnXe1GI_-kv-EzwC4Z7JVBfgodFvj6DF6mC1nELy2N4YTyjlD/s1600/taidelahja.jpg" height="425" width="640" /></a></div>
Sain 50-vuotispäiväni kunniaksi taidelahjan Viitasaaren OAJ:n paikallisjärjestöltä. Sain myös onnittelukortin Olli Luukkaisen allekirjoituksella! Kiitoksia, arvon kollegat! Pekka Juntusen talvimaisema tulee varmasti tutuksi "livenä" myös ensi talvena. Tosin ehkä vain auton sivuikkunasta.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-4667172533433011022014-05-30T13:11:00.000+03:002014-05-30T13:11:57.885+03:00Aurinkoräjähdystä odotellessa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
En suoralta kädeltä millään usko maailmankaikkeuden alkuräjähdysteoriaan. </div>
Myös mustien aukkojen olemassaolo kuin pimeän energian ja materian olemassaolo epäilyttää minua vahvasti. Silti tulee välillä lueskeltua teoreettisen fysiikan ja astronomian kioskikirjoja. Viimeksi olen lukenut "Stephen Hawkingin elämää" ja sitä ennen Richard Feynmanin vastaavaa hittikirjaa "Kvanttimies". <br />
<br />
Kirjat ovat kansantajuisesti kirjoitettuja, mutta kun ajatus putoaa kyydistä pois, lukuinto laskee ja kirja siirtyy yöpöydälle. Itse asiassa sitten kirjojen teorioiden pohtimisesta ennen nukkumaan menoa tulee loistava unilääkettä. Vaikkei millään jaksa ojentaa kättä ja nostaa kirjaa viereisen rahin päältä, niin rupeaa ajattelemaan, kuinka kaukana ovatkaan lähimmät auringon sukulaistähdet. Silmäluomet tuntuvat raskaammilta, kun miettii syytä siihen, miksei lämpötilan absoluuttista nollapistettä voi mitenkään saavuttaa tai miten elektronin liike olisi mahdollista pysäyttää. <br />
<br />
Olet jo puolittain unessa, kun miettii, miten kaikki äärettömän maailmankaikkeuden materia mahdutetaan singulariteettiin, josta se maailmankaikkeus sitten räjähtää esiin? <br />
Teoria kertoo minusta enemmänkin pikkupoikien pohjattomasta intohimosta aisteja värisyttäviin räjähdyksiin ja efekteihin kuin asioiden todellisesta tylsästä luonteesta. Samaan pikkupoikien toiveunien kategoriaan lasken myös tämän singulariteetin äärettömään puristumiseen olemattomaksi pisteeksi, joka imee kaiken mahdollisen. <br />
<br />
Musta aukon syntytarina! Siinäpä kauhu- ja kummitustarinaa kerrassaan. Eikö oma aurinkommekin voisi sitten luhistua milloin vaan? Kyllä setä tiedemies nyt voi olla väärässä auringon iän suhteen. Aurinko kuoleekin ensi vuonna. Koululainenkin voi ymmärtää tällaisen ajatusmallin kirjoitelmassaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6RKuz9_RaLVAdoV4YXl-lrlWoPz9wi7GIe4RIsxFqAANwwWGx0hGac3CMxcRdxRr1cttl53tXXMobMB1dDp-7etlGvPGKtBRdzrd7YzkDWd5HnT5ttyhBanh1Z54lglIt6ogyQ7pkgRDD/s1600/latest.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6RKuz9_RaLVAdoV4YXl-lrlWoPz9wi7GIe4RIsxFqAANwwWGx0hGac3CMxcRdxRr1cttl53tXXMobMB1dDp-7etlGvPGKtBRdzrd7YzkDWd5HnT5ttyhBanh1Z54lglIt6ogyQ7pkgRDD/s1600/latest.jpg" height="400" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
aurinko nyt http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime-images.html</div>
<br />
Mielestäni maailmassa ei ole alkua eikä liioin loppua. Voipi olla, että peilaamme itseämme, kun katsomme kaukaista tähteä! Sillä eikö valo Einsteinin mukaan kaareudu sulkeutuen lopulta ympyräksi. Haa, miksi kaikki planeetat ja tähdet ovatkaan pallon muotoisia? Kyllä muuten alkaa nukuttamaan, kun näitä juttuja tarkemmin peiton alla itsekseen pohtii.<br />
<br />
<br />
<br />
Yhteiskuntateorioiden pohtiminen yksilön nukkumaanmenon ja henkisen tasapainon kannalta on sitten eri juttu. Minua suututtaa se, ettei Marxin teorioita haluta ymmärtää edes vasemmiston piirissä kunnolla. Minua raivostuttaa ay-konserlativismi. Emme voi kerta kaikkiaan olettaa, että maailma jähmettyy paikalleen. Sen osoitti jo Hegelkin. Ennemminkin epäjärjestys, kaaos vain lisääntyy. <br />
<br />
Suomi on pieni maa, jossa olisi hyvä kokeilla erillaisia yhteiskunnallisia juttuja! Vaikka uudenlaista yhteistoiminnallista tasa-arvoa, veljeyttä ja oikeudenmukaisuutta. Moniarvoisuudella maustettua!<br />
<br />
Herätän raakasti unissaan tuhisevan vaimoni tiukkaan yölliseen keskusteluun. Alkaa tosissaan kyrpiä työläisten välinen eriarvoisuus ja pelottaa, mihin tämä dialektiikka väistämättä johtaa. <br />
<br />
Pienemmissäkin yksiköissä esimerkiksi kaupungin palkkalistoille pääseminen ja paikallinen ay-politiikka näyttäytyy äkkiä vain oman edun tavoitteluna. Pyritään mahdollisimman helppoon ja pysyvään tehtävään maksimaalisella rahallisella korvauksella. Kunnallispolitiikan avulla on mahdollisuus saada lopulta entistä kovempaa liksaa ja parempaa urakehitystä. Heikot sortuu elontiellä, mutta herrat ne vaan porskuttaa! Sitä kutsutaan sitten sivistykseksi, kun takapuolen alle kasataan mahdollisimman monta pallia.<br />
<br />
Eikö ole varsin ymmärrettävää miksi kaltaisessani työttömässä tai pienipalkkaisessa työntekijässä herää viha tätä läpinäkyvää systeemiä ja sitä hyväkseen käyttäviä ihmisiä kohtaan?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Rb8W-s4yhx3c-vLZXzBU1-aNur-gDYNThER4DdknxdMWelSh8CgBy18KGlx7vVOd3IDftlb-egmoZCpE3NecF6esVvdNbXXVyesTTeunPyJoSvWdakzz6ykrZdYPFdf4lWLtXrr1a9ai/s1600/trees.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Rb8W-s4yhx3c-vLZXzBU1-aNur-gDYNThER4DdknxdMWelSh8CgBy18KGlx7vVOd3IDftlb-egmoZCpE3NecF6esVvdNbXXVyesTTeunPyJoSvWdakzz6ykrZdYPFdf4lWLtXrr1a9ai/s1600/trees.jpg" height="468" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Hegelin ajattelu ja filosofia osoitti, että maailmankaikkeus on alituisessa liikkeessä. Konserlatiivit haluaisivat pysäyttää tämän iänikuisen prinsiipin, mutta vallakumous tulee väistämättä ja puut kaadetaan, koska biotehdas tulee (Marx).</div>
<br />
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-22912998131112918492014-05-27T12:01:00.000+03:002014-05-27T12:01:41.243+03:00Sounds like a plan!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Työttömänä ollessaan silmät avautuvat. Väkisinkin huomaa kuinka paljon työttömyyttä ja siihen liittyvää ongelmatiikkaa käsitellään mediassa päivittäin. En olekaan ainoa, jota tämä ongelma koskettaa!<br />
<br />Tänäkin aamuna Ylen aamutelevisiossa, jota ehdin nykyään kaikessa rauhassa katsella, käsiteltiin työuran pidentämistä. Mitä järkeä on tässä tilanteessa puhua eläkeiän nostamisesta? Eikö ole selvää, että rakenteellinen työttömyys on tullut jäädäkseen ja että meidän pitäisi kasvattaa nuorisoa järkevään vapaa-ajan käyttöön todennäköistä tulevaa työttömyyttä ajatellen. <br /><br />Meidän opettajien tulisi lakata lupailemasta olemattomia tuleville nuorille työttömille. Musiikinopettajana olen aina korostanut, että musiikki on mitä mainioin vapaa-ajan harrastus, jos vain on aikaa harrastaa, mutta toisaalta musisointi on myös tervetullutta vaihtelua ja terapiaa suuren työmäärän alle järsimälle työntekijälle.<br /><br />Euroopan Espanjassa työttömiä on kolmannes väestöstä ja nuorten työttömien tilanne on vielä tuotakin huonompi. Jopa puolet Espanjan nuorista on työttömiä. Vaikka Espanja ja Suomi eivät monessa suhteessa ole vertailukelpoisia, niin me kaikki tiedämme, ettei täälläkään tilanne ole kovin mairitteleva. Kasvukeskuksien ja maaseudun tilanteita vertaillen tilanne on suorastaan katastrofaalinen. <br /><br />Pari vuotta sitten televisiosta katselin dokkaria, jossa käsiteltiin Portugalin työttömyyttä. Siellä vallanpitäjät suosittelivat korkeakoulutetuille työttömille muuttoa jonnekin, missä sitä työtä olisi. <br />Minne sitten, kysyin ääneen itseltäni?<br /><br />Olen paljon miettinyt järkevää suhtautumistapaa omaan työttömyyteeni. Minun pitäisi kai hyväksyä elintason ja statuksen tuleva laskusuhdanne ja nähdä työttömyyteni positiivisena mahdollisuutena tehdä asioita, joita todella haluan. <br /><br />Voisin tulla paremmaksi muusikoksi. Voisin kenties kehittyä ihmisenä epäitsekkäämmäksi ja rakastavammaksi. Voisin vähentää puolisoni työtaakkaa tekemällä kaikki kyllästyttävät kotityöt. Voisin tehdä myös vapaaehtoistyötä ja suojella luontoa. Voisin yrittää omalta kohdaltani vähentää kulutusta, mutta samalla tehdä elämästäni laadukkaampaa ja terveellisempää.<br /><br />Eihän tämä nyt niin pahalta vaikutakaan! <br /><br />Mutta mitä enemmän kaltaisiani tänne yhteiskuntaan tulee, sitä enemmän yleinen elintaso ja tuottavuus laskee. <br /><br />Ja sehän on kauheeta! <br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-32945090416075573672014-05-26T14:25:00.001+03:002014-05-26T14:25:09.473+03:00En oo ainoo<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=RogL443AQPs">https://www.youtube.com/watch?v=RogL443AQPs</a><br />
<br />
ei oo helppoo ei oo, ei oo tietoo ei oo<br />ei oo toivoo ei oo, taiteilen ain mä vain<br /><br />enhän mä oo en oo, ainoo en oo, en oo<br />joka psykoo tsygee, tuttuu tsygee<br /><br />rokkikukko koittaa vaan kestää!<br />sillä vanha ukko saa viel pessää<br />jos ei huoraa kyssyy vaan suoraa<br />oisko mitään täällä missään?<br /><br />jospa jokin jotain, jossain mitään koskaan<br />oisko mitään missään, täällä mitään<br /><br />väärinkö tein vaiko, oikein mä tein, sen tein<br />tajusin sen oon ja, en onnellinen mä oon<br /><br /><br />a-osa: gm dm Eb em7-5 A7 dm<br /><br />b-osa: A7 Bb em7-5 A7 dm</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-74827589075001942482014-05-24T13:44:00.000+03:002014-05-24T13:44:37.264+03:00Mihin luokanopettajan pätevyys riittää?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Kolkutukseeni nopeasti, mutta kierrellen ja kaarrellen vastannut rehtori kirjoitti vastauksessaan eilen, että opettajan sijaisuuteen riittää luokanopettajan pätevyys! <br />
<br />
Olisiko näin?<br />
<br />
Kaikki opetusalan rekrytointi-ilmoitukset eivät kyllä tue tätä väitettä. Jo haastatteluun pääsemiseksi vaaditaan melkoista ansiolistaa, mutta usein edes kilometrin pitkä sellainen ja kymmenien vuosien yliopisto/ammattiopinnot eivät vielä alkuunkaan riitä. <br />
<br />
Asia selviää viimeistään viranhaltijapäätöksien liiteselostuksista, jossa eritellään sijaisuuteen valittavan huippuyksilön erinomaista cv:tä ja varasijalle valitun työyhteisöön sopivaa persoonallisuutta.<br />
<br />
Erikoista, että kyseessä saattaa silti olla vain rehtorin tai jonkun muun vakiopettajan mukava "kummilapsiopettaja". <br />
<br />
Toisaalta kyseeseen tulee myös skv eli säännöllisesti ketjutettu virkatehtävä. Toimenpide, millä keväisin nöyrytetään kokenutta opetusalan pätkätyöläistä. Suurin osa keväisin "auki" ilmoitetuista viroista ovat tällaisia "työnnä sormesi vesilasiin ja ota se vikkelään pois sieltä, olethan korvaamaton"-tehtäviä.<br />
<br />
Rekrytointi-ilmoituksen tehtävä tuntuu toisinaan olevan tarkoitukseltaan jopa johtaa suorastaan harhaan viatonta kasvatushemmoa, joka etsii tietään onneen tietämättä, että paikka oli jo kaksi vuotta sitten muille varattu. <br />
<br />
Paljon on kyllä myös niitä näitä rekrytointi-ilmoituksia, joissa ei
sanota mitään. Se on järkevää, kun halutaan yrittää rajata hakuja
niihin, jotka uskaltavat kehua itseään puhelimitse uskottavasti, mutta kummalla tavalla epäonnistuvat siinä. Heillä ei nimittäin ole kokemusta henkilöstä
puhelimen toisessa päässä eli työkokemus ko. koulusta puuttuu. Kutsua
haastatteluun tai työpaikkaa ei silloin satavarmasti tule.<br />
<br />
Ihmeellistä, että näihinkin kasvottomiin ja kuivalta byrokratialta maistuviin
ilmoituksiin löytyy usein kolminumeroinen luku hakijoita. Suurin osa
hakijoista varmasti tuntee sielussaan aina tämän saman epämiellyttävän
epätoivoisuuden liikahduksen vastatessaan turhaan näihin kymmeniin ja kymmeniin ilmoituksiin rekry.fi-sivustolla. Parasta, jos olisi vain tunteeton kasvatushakurobotti, mutta koska olet korkeasti koulutettu lintumies, niin pahimmassa tapauksessa sinua odottaa kelan päiväraha tai laiton jatko-opiskelu ilman rahaa tai joku vapaaehtoistyö, jolla pidät ammattitaitoasi muistissa.<br />
<br />
<br />
Yhdessä blogitekstissäni nostin esille seuraavanlaisen rekryn:<br />
<br />
<i>Etsimme joukkoomme joustavaa ja innostunutta luokanopettajaa, joka on perehtynyt ruotsinkielen ja musiikin opetukseen. Säestystaidon luemme eduksi. Lisäksi hänellä tulisi olla hyvät ICT-valmiudet sekä kokemusta alkuopetuksesta.</i><br />
<br />
Vaikka suoritin virkamiesruotsini osittain laulattamalla opinnäytedemossani Sommaren är kort-midikaraokekappaletta ja vaikka opetushallitus ruotsin pedagogeja kai alakouluun nyt sitten vaatiikin, niin tällaisia työnhaun kriteereitä täyttäviä henkilöitä ei varmasti ole monta! En ole varma, mutta epäilen, että kyseessä on taas täsmähaku, joka on ehkä suunnattu jollekin mielitietylle. Tai sitten on arvattu, ettei sellaista monitaituria mistään tähän hätään löydy, jolloin voidaan perusteellisesti palkata se "sopivin".<br />
<br />
Kun luin tuota hakua ensimmäisen kerran, minulle tuli jopa vainoharhainen tunne, itsekeskeinen korkeakoulutettu työnhakijapersoona kun olen, että varsinkin minut täsmärajattiin ko. haulla pois niistä hakijoista, jotka ovat perehtyneet musiikinopetukseen koulun lähikenttävyöhykkeellä.<br />
<br />
Näin ei kuulemma asia kuitenkaan ollut, kuten ko. ilmoituksen laatija minulle eilen kirjoituksestani närkästyneenä soitti ja ilmoitti.<br />
<br />
Mutta mitä minä perusteelliselle riittämättömyyden tunteelleni mahdan? Eihän minua kutsuttu viime vuonnakaan haastatteluun, kun vastaava paikka oli taas avoinna, vaikka olen ollut töissä ko. koulussa. Jännä nähdä miten käy keväällä 2015!<br />
<br />
<span style="font-size: large;">S</span>e, että jollain ihmeen kaupalla pääsisit luokanopettajan sijaiseksi jonnekin ja että äkkiä menestyisit tässä yllättävän sijaistehtävässä kollegiaalisen sopusointuisesti olisi erittäin tarpeellinen, tosin yhä melko epätodennäköinen rekrytoitumisesi mittari. Voi näet olla, ettet tule näkemään sitä vakituisen työn vihreää aurinkoa. Se peittyy siitehomepölyyn ja jostainhan täytyy säästää, kun ryhmät suurenee ja opettajat haluaa pidenpää työuraa. Sillä poikamme viaton, muista aina liikenteessä tämä:<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;"><b> O</b></span>lisit myös mielellään kuin sukulainen tai hyvä sisar ja pitäisit leipäläpesi kiinni! <br />
<br />
<span style="font-size: large;">N</span>ollatoleranssi myös - älä tekisit mitään inhimmillistä virhettä!<br />
<br />
<span style="font-size: large;"> K</span>unnioittaisit myös aina "besserwisser" sivistysveljeäsi!<br />
Hän tietää miten homekoulussa virat hoidetaan omaan pussiin! <br />
<br />
<span style="font-size: large;"> O</span>lisit myös yhtä autonominen kuin Karjalan Tasavalta! <br />
<br />
<span style="font-size: large;"> M</span>uistaisit myös, että oppilaasi ovat yhtä kuin pedagogiset taitosi jo<br />
ruhtinaallisen kolmen(3) päivän sijaisuuden jälkeen! <br />
<br />
<span style="font-size: large;"> O</span>lisit myös joustava ja innostunut! <br />
<br />
<span style="font-size: large;"> H</span>ymyilisit myös, niin pienet keijutkin sinua kohta tottelisivat!<br />
<br />
<span style="font-size: large;"> K<span style="font-size: small;">esäheipat</span></span> laittaisit myös "selkääntaputtajille" kassajonossa!<br />
<br />
<span style="font-size: large;"> V</span>ar så god och njuta också av era semester!<br />
<br />
<span style="font-size: large;"></span><br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-91066868967917844712014-05-23T15:18:00.000+03:002014-05-23T15:27:51.896+03:00Vastaus tuli!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<i>Hei,</i><br />
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>Kiitos hyvästä viestistä!
Meillä on tapana menetellä niin, että rehtorit käsittelevät hakemukset
ja valitsevat haastatteluun kutsuttavat. Pienempien koulujen osalta olen
mukana tekemässä tätä ensimmäistä karsimista.
Käytännössä haastatteluun kutsutaan ne hakijat, jotka opintojen ja
työkokemuksen perusteella mahdollisimman hyvin vastaisivat tehtävän
toimenkuvaa. </i><wbr></wbr><i>Viranhakuilmoituksessa oli maininta siitä, että haemme
luokanopettajaa, jolla on hyvät valmiudet opettaa liikuntaa
tai musiikkia tai käsitöitä. Näin haemme osaamista eri oppiaineisiin.
Samoin jos haluamme erityisesti alkuopetukseen, painotamme esi- ja
alkuopetuksen opintoja ja kokemusta. Kaikki luokanopettajat ovat
kelpoisia vaikka ei juuri näitä erikoistumisaineita olisikaan
suoritettu. Luokanopettajan kelpoisuus siis riittää. </i></div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>Haastatteluun kutsuttavien
valinta on usein kaikkein vaikein asia. Itse menettelen niin, että
ensimmäisessä vaiheessa pääsevät jatkoon kaikki ne, joiden opinnot
vastaavat opetettavia aineita. Lisäksi jatkoon
pääsevät ne opettajat, joilla on myös muuta kiinnostavaa kokemusta tai
opiskeluhistoriaa, joilla voi olla etua tehtävän hoitamisessa. Muistan
sinun hakemuksesi myös XXXXX koulun opettajan tehtävään, koska itse
katsoin ne kaikki läpi ja olin mukana valitsemassa
haastateltavia. Tähän virkaan haki reipas 40 opettajaa ja
oppiainekriteerin perusteella joukko puoliintui. Tästä joukosta
valittiin koulun johtajan kanssa viisi haastateltavaa, joissa kriteerinä
oli musiikki, englannin opetuksen taito, opetushallinnon opinnot
tai koulun johtajana toimiminen sekä myös luokanopettajakokemus ja
yhdysluokkakokemus. Tarkistin sinun hakemuksesi ja musiikin opettajan
kelpoisuuden olin laittanut isona plussana. Kun näiden 20 joukossa
tehdään vielä karsintaa, jää haastattelusta pois varmasti
hyvin päteviä hakijoita sinun laillasi. </i></div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>XXXXXX koulun
opettajan virkaan oli 147 hakemusta ja näin ollen valitettavaa, että
moni todella taitava ja ansioitunut hakija jäi ilman haastattelukutsua.
Myös sinä lukeudut ehdottomasti tuohon anisoituneiden
opettajien joukkoon ja sinut on ilman muuta noteerattu korkealle
hakijoiden joukossa. Luokanopettajan ja musiikin opettajan yhdistelmä on
mainio ja kun siihen vielä lisätään käsityö, ainakin
kyläkouluissa opettajan paikkoja avautuu. Harmi, että XXXXXX koulussa
tn-opetus on järjestyksessä ja siihen emme tarvinneet opettajaa! </i></div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>Haastattelu on tärkeä
vaihe, koska siinä pitää ottaa huomioon opintojen ja työkokemuksen
perusteella myös soveltuminen työyhteisöön. </i><wbr></wbr><i>Olisi hyvä, jos meillä
olisi opettajakunnassa erilaisia persoonallisuuksia
erilaisilla taidoilla varustettuna. Näissä tilanteissa helpottaa se,
jos hakija on ollut ao. koulussa opettajana esimerkiksi sijaisena.
Työkokemus on yksi tärkeä mittari, mutta ei tosiaan ainoa.
Pienemmälläkin kokemuksella voi päästä virkaan, jos muutoin koulun
toiveet ja hakijan ominaisuudet kohtaavat ja jos hakijasta tiedetään,
että hän on taitava opettaja.</i></div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>Yhtä kaikki sinulla on
mainio opiskeluhistoria ja luokanopettajakoulutus täydentää sitä. En
yhtään epäile etteikö ura luokanopettajan avaudu! Ja ertiyinen kiitos
siitä, olit hakemassa meille!</i></div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<i>
</i>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>Kesäisin terveisin,</i></div>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<i>XXXX XXXXX</i></div>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
Tähän sähköpostiin vastasin:</div>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0px; margin-top: 0px;">
<div>
Kiitos nopeasta, mutta kieltämättä kiertelevästä vastauksesta!<br />
<br />
Ymmärsinkö
oikein, että varasijalle valittu oli kuluvana lukukautena töissä
koulussanne ja sen kokemuksen perusteella kutsuttu haastatteluun +
valittu varasijalle tehtävään eikä niinkään <u>työkokemuksen</u> ja <u>opintosuoritusten</u> perusteella, niinkuin viranhaltijapäätöksessä sanotaan?<br />
<br />
Eli varasijalla olevalla henkilöllä on "jalka oven välissä". Paras valintakriteeri, joka ei ilmene työnhakuilmoituksesta.</div>
<div>
</div>
<div>
Menestyksellistä kesän jatkoa toivottaen,</div>
KM Jori Mäenpää </div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-57215667150048218732014-05-22T16:30:00.000+03:002014-05-22T16:30:16.354+03:00VASTAUSTA ODOTELLESSA<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Viranhaltijapäätöksessä sanotaan, että haastatteluun kutsuttiin<u> opintosuoritusten</u> ja <u>työkokemuksen</u> perusteella!<br />
<br />Varasijalle (viran tunnus 090) valitulla henkilöllä oli peräti 7 kk työkokemusta! <br /><br />Haussa mainittua musiikinopetuksen tai liikunnan opetuksen pätevyyttä ei varasijalle valitulla ollut 35 op enempää. <br /><br />Allekirjoittaneella ja paikkaa hakeneella on kaksoiskelpoisuus Jyväskylän yliopistosta. Olen luokanopettaja ja musiikinopettaja. Työkokemusta on laskemistavasta riippuen yli kaksikymmentä vuotta ja kokemusta kaikista koulussa opetettavista aineista. <br /><br />Miksei minua voitu kutsua edes haastatteluun?<br /><br />Tosiasissa parhaalla hakijalla saattaa olla monta paikkaa, joista valita paras. Varasijallekin (ja haastatteluun) pääsy olisi myös arvokas asia. <br /><br />Terv.<br /><br />KM Jori Mäenpää<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-66918430039356393012014-05-22T13:42:00.000+03:002014-05-22T13:42:44.716+03:00Pätkätyöttömän pitkä tie, minne vie?<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Sijaisopettaja olen ollut ensimmäisen kerran jo vuonna1989 Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa. Olin silloin vielä melko nuori. Tuosta ajasta muistan ainakin, että kaksi kertaa koulu tyhjennettiin pommiuhan takia. Ja kun Sonkajärveltä kotoisin oleva entinen nuapurini Paavo Kainulainen oli ajanut pääni kaljuksi, sain kuulla, että olin yksi epäilty pommiuhan suunnittelijaksi! Opintoni Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksessa olivat jo alkaneet edellisenä syksynä. Olin päässyt yliopistoon varsinaiseksi opiskelijaksi ilman yo-todistusta! Kuitenkin yliopiston lukukauteni loppui jo huhtikuussa. Olin siinä vaiheessa jo aivan "kypsä". Tajusin, että siltä alalta työn saaminen on mahdoton homma ja jatkaminen musiikkitieteen allalla on suoranaista itsemurhaa. Sen oivaltamiseksi riitti kuusi kuukautta. <br /><br />Melkein kaikki opiskelukaverini haikailivat jonnekin muualle. Jotkut hakivat musiikkikasvatuksen puolelle, jotkut jopa Sibelius-Akatemiaan ja muutama journalistiikan pääaineopiskelijaksi. Monet onnistuivat toteuttamaan haikailunsa ja pääsivätkin hakemiinsa opinahjoihinsa ainakin aluksi onnea punottaen. Jokunen yksilö vaihtoi siivous- ja rakennusalalle. Minäkin olin kiinnostunut työn tekemisestä, joten ajauduin opetusalalle. Olin töissä samoihin aikoihin myös siivoojana ja peltotöissäkin hikoilin eräällä Seutulan suurtilalla. Sain ajaa traktorilla. Olinpa muutama vuosi myöhemmin myös rakennussiivojana Jyväskylän yliopiston historian laitoksella, kun sitä peruskorjattiin. <br /><br />Kaikenlainen työ on yleensä kelvannut minulle. Olenhan duunari/käsityöläisperheen kasvatti, josta ei todellakaan toivottu kasvatustieteen maisteria. Jo neljäntoista vanhana olin polkupyörätsupparina Helsingin keskustassa. Sen jälkeen olin töissä HK:n makkaratehtaalla kahteen otteeseen. Myös postimieskurssi suoritettu! Puoli vuotta olin Vantaa postilaitoksen hommissa ja myöhemmin vuoden Espoon Lintuvaaran postinkannossa. Musiikkia olen kyllä opettanut ja karsinut moottorisahalla mystistä "huapoo" jo 19-vuotiaana Kaavilla asuessani 1984-85, mutta se on toinen juttu se. <br /><br />Kyllästyttyäni puolen vuoden opiskeluihin 1989 Jyväskylässä hain myös "ogeliin" pianonsoittolinjalle, mutta en läpäissyt Karman musikaalisuustestiä! Olin erittäin kriittinen päätäsärkevän Karman testiäänien suhteen. Sama juttu olisi ollut kohtalonani psykologisien testin suhteen OKL:ään pyrkiessäni 25 vuotta myöhemmin. Onneksi tai siitä onnesta nyt tiedä, vasta seuraavana vuonna psykologinen testi otettiin OKL:ssä käyttöön ja pääsin sisälle OKL:ään! Karman musikaalisuustestiin en pystynyt keskittymään kunnolla tai sitten en vain ollut tarpeeksi musikaalinen herra Karman mielestä. Muistaakseni muuten Iiro Rantala oli opistossa ainakin kirjoilla juuri tuolloin. No, nyt Iiro on ainakin fb-kaverini! Jotain olen jazz-musiikin saralla sittenkin saavuttanut!<br /><br />Ennen yliopistoon pyrkimystä 1988 olin käynyt Oriveden opiston musiikkilinjan, suorittanut lukion loppusuoralle ja Vapaan Taidekoulun vesivärimaalauskurssin Suomenlinnassa. Oriveden opiston musiikkilinjan vuodesta voisin kirjoittaa kirjan. Mielenkiintoisimmat tyypit Orivedellä 1985-86 olivat taidelinjalla, joskin myös kirjoittajalinjalla olleet tyypit innostivat minua etsimään omaa alaani. Muutama kerta oli mahtava keskustella Risto Ahdin kanssa musiikista, elämästä ja runoudesta opiston terassilla. Kirjoittajalinjalaisten teatteriteksteihin syntyi myös muutama biisikin, joita kyseltiin minulta vielä tuon tapahtumarikkaan vuoden jälkeenkin. <br /><br />Lopulta löysin itseni Äänekoskelta, jossa mukavasti riitti tuntitöitä musiikin parissa. Löysin myös harrastamani marginaalimusiikin edustajan Juha Hintikan, jonka kanssa on monta monituista produktioita tehty ja homma jatkuu! Olin kulttuuriavustajana silloisessa radio Nelostiessä, tein juttuja Sisikseen ja Keskisuomalaiseenkin. Pidin itseäni jonkinlaisena uraa uurtavana kulttuuritoimittajana seutukunnalla. Opetin musiikin teoriaa ja historiaa Ala-Keiteleen musiikkikoulussa. Laukaan kansalaisopistossa kävin parina iltana viikossa opettamassa pianon, kitaran ja bändin soittoa. Sama juttu myös Äänekosken kansalaisopistossa sekä Suolahden työväenopistossa. Myös Keski-Suomen opistossa olin vuoden ajan tuntiopettajana.<br /><br />Jossain vaiheessa Koskelan kansalaisopiston silloinen rehtori, nyt jo edesmennyt Pentti Siekkinen tuhahti, että paperia olisi tuotava yliopistosta, että voisin jatkaa Koskelassa. En oikein ymmärtänyt, miksi minulta vaadittiin papereita, kun ei juuri muillakaan opettajilla ollut sellaisia. Sen jälkeenkin olen ollut neljä vuotta musiikin päätoimisena tuntiopettajana ja vs musiikin lehtorina ilman maisterin tai kandin papereiden häivää. Nykyään minulla on ne paperit olleet viisi (5) vuotta, mutta kukaan ei minua enää näihin hommiin kysele. <br /><br /><br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3266461677142386940.post-78697731837130653332014-05-19T14:02:00.000+03:002014-05-19T14:02:13.980+03:00Kesäressiä pukkaa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Täytyy taas äkkiä löytää sijainen tähän toivottomaan resurssipulaan, jossa virkaa ollaan lakkauttamassa. Päätoimisuudesta ei puhettakaan. Miten täyttää pikkukoulun 18 viikkotunnin paikka ilman kuluttavia muodollisuuksia? Tämä paikka on vain väliaikainen. Vain ensi lukukausi. Jatkosta ei tietoakaan. Valitettavasti näin se maa makaa tänään. Oppilasmäärät eivät kasva tarpeeksi ja ryhmiä yhdistetään.<br /><br />Jos paikkaa haetaan virallisesti hakuja ja puheluja voi tulla yli sata. Niin ja sivistysveljeskunnan johtaja sanoi, että työtä ei voikaan laittaa koko vuoden sopimuksella. Sijaisuuden tuleepi loppua heti lukuvuoden päättyessä! Ja vielä alkaa aikaisintaan vasta 8.8. <br /><br />Rehtorin tuttu sijaisope Jihanna, koulun entinen oppilas muuten, sanoi voivansa jatkaa syksyllä, jos vain mahdollista. Mutta laki velvoittaa laittamaan paikka virallisesti hakuun ja silloin varmasti paikkaan olisi tulijoita mukavaa Jihannaa pätevämpiä. Lisäksi luvassa raskas hakuprosessi kuntarekryn kautta. Hakijoita sata tai yli. Ei jaksa millään, ei! Tämähän on vain väliaikainen ratkaisu. Vain väliaikainen niinkuin kaikki on.<br />
<br />Mutta, mutta! <br /><br />Kiirellisenä väliaikainen tehtävä voidaan hoitaa Jihannalle edulliseksi. Laitetaanpa mol.fi:hin haku kiireelliseksi ja pyydetään hakijoiden soittavan pian, pian. Näin voin unohtaa aktivoida sen kuntarekryn ja teen haun ja haastattelut omalla tavallani! Laittakoot haut ros…sähköpostiin. Kun joku soittaa (haastattelu) sanon, että minulla on sopiva hakija ja olen melkein tehnyt valintani, mutta että hakija voi toimittaa haun ros…sähköpostiini, jos kiinnostaa.<br />
<br />
Ja muistakaa, että minulla on jo tiedossa eräs, joka kukkia keräs!<br /><br /><br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/00515773922751751152noreply@blogger.com0